Ensimmäinen amerikkalaisen jalkapallon ottelu Suomessa

Torstaina 28.5.2026 historiallista Suomen ensimmäistä amerikkalaisen jalkapallon ottelua muistellaan Helsingin Munkkiniemessä.

klo 12.00-12.15 Munkkiniemen Yhteiskoulun oppilasruokala 1976 MYK-Tapiola ottelun historia (kutsutilaisuus)

12.30-13.00 Koneen puistossa kohtaavat 50 vuotta sitten pelanneet Munkkiniemen Yhteiskoulun ja Tapiolan entiset oppilaat 

klo 13.15-15.00  Munkkiniemen tekonurmikentällä (Paloaseman kenttä), traditio jatkuu Munkan ja Tapiolan lukiojoukkueet pelaavat 5vs5 lippupalloa. 

 

Miten kaikki alkoi

Syksyllä 1976 Munkkiniemen Kone Oy:n toimistotalon takana, muhkuraisella hiekkakentällä, pelattiin ottelu, jonka merkitystä kukaan paikalla ollut ei vielä ymmärtänyt. Kaksi koulua, Munkkiniemen yhteiskoulu ja Tapiolan yhteiskoulu, kohtasivat lajissa, jota Suomessa ei käytännössä tunnettu. Amerikkalainen jalkapallo oli saapunut maahan – ja se oli tullut jäädäkseen.

”Ei sääntöjä, ei järkeä”, muistelee Heikki Jäättelä, yksi lajin suomalaisista pioneereista.

Vaihto-oppilaiden tuoma kipinä

Kaikki alkoi vaihto-oppilaista. 1970-luvun puolivälissä Munkasta lähti Yhdysvaltoihin peräti 18 oppilasta. He viettivät vuoden amerikkalaisissa high schooleissa, joissa jenkkifutis oli arkea – liikuntatunneilla pelattiin touch footballia, ja perjantai-illan ottelut olivat koko kaupungin tapahtumia.

Kun oppilaat palasivat Suomeen kesällä 1975, matkalaukuissa oli mukana jotain uutta: soikeita palloja ja intoa näyttää muille, mitä he olivat oppineet.

Syksyllä palloja alettiin heitellä koulun pihalla. Pian syntyi ensimmäisiä epävirallisia pelejä – enemmän tönimistä kuin taktiikkaa, mutta into oli aitoa.

Haaste Tapiolaan – ja historiallinen ottelu

Tieto uudesta lajista levisi nopeasti myös Tapiolaan, jossa oli syntynyt oma innokas porukka. Munkasta lähetettiin haaste, ja Tapiola vastasi myöntävästi. Ottelusta tehtiin käsin piirretty juliste:

“Munkka vs. Tapiola, keskiviikko klo 16.00. Behind the Machine.”

Päivämäärää ei kukaan enää muista, mutta iltapäivän tunnelma on jäänyt elämään. Kentän laidalle kerääntyi yleisöä molemmista kouluista. Varusteita ei ollut – yksi pelaaja käytti pipoa “kypäränä”.

Pelinrakentaja piirsi sormella rintaansa seuraavan pelin. Heittopeli oli haparoivaa, juoksut kulkivat paremmin. Munkka vei historian ensimmäisen suomalaisen jenkkifutisottelun selvin numeroin 36–0.

 

Lukiolaispojista lajipioneereiksi

Ottelun pelaajista kasvoi myöhemmin suomalaisen jenkkifutiksen kantavia voimia.

• Heikki Jäättelä nousi Suomen ensimmäiseksi maajoukkueen pelinrakentajaksi 1983 EM-kisoihin ja SAJL Hall of Fame -jäseneksi. Polin perustajajäseniä.

• Risto Luostarinen, joka innostui lajista jo palloja nähdessään, johti pelinrakentajana Suomen EM-kultaan 1985 ja toimi myöhemmin liiton puheenjohtajana. HOF jäsen vuodesta 2005 lähtien. MAJS perustajajäseniä. Edelleen mukana SAJL:n toiminnassa edistämässä lippupallotoimintaa.

Moni muukin pelaaja menestyi myöhemmin urheilussa – purjelautailussa, koripallossa ja muissa lajeissa. Mutta juuri jenkkifutiksessa he olivat pioneereja.

Laji kasvaa – ja Suomi nousee Euroopan huipulle

Ensimmäinen ottelu ei jäänyt viimeiseksi. Syksyn 1976 aikana Munkka ja Tapiola kohtasivat useita kertoja. Tapiola voitti seuraavan kohtaamisen 8-6 Silkkiniityllä, ja pian syntyivät ensimmäiset seurat, turnaukset ja SM-finaalit.

Viidessä vuosikymmenessä laji kasvoi koulupihapelin tasolta:

• SM-sarjaksi ja Vaahteramaljaksi

• maajoukkueiksi

• Euroopan mestaruuksiksi

• Eurobowl-voitoiksi

• naisten MM- ja EM-mitaleiksi

• pikkuveli lippupallo noussut olympialajiksi

Se, mikä alkoi pienenä kokeiluna Koneen takapihalla, johti lopulta siihen, että Suomi nousi yhdeksi Euroopan menestyneimmistä jenkkifutismaista.

“Onhan tämä uskomatonta, mitä siitä on seurannut.”

Näin Jäättelä tiivistää tunteensa vuosikymmeniä myöhemmin. Ja oikeassa hän on. Harva urheilulaji Suomessa voi kertoa yhtä romanttisen syntytarinan: joukko nuoria, yksi soikea pallo ja nurmikenttä, joka sattui olemaan sopivasti tyhjä.

Siitä alkoi kaikki.