Kaikkien aikojen nousu – Suomi nousi 23 pisteen takamatkalta Euroopan mestariksi

Suomen miesten amerikkalaisen jalkapallon maajoukkue teki yhden historiansa uskomattomimmista nousuista Hampurissa 19. elokuuta 2000 pelatussa EM-loppuottelussa. Saksa johti ottelua ensimmäisen neljänneksen jälkeen 23–0 ja kolmannella neljänneksellä 29–10. Kun mestaruus näytti jo karanneen kotijoukkueelle, Suomen puolustus taisteli ratkaisevilla hetkillä käänteen, jonka jälkeen hyökkäys nousi piste pisteeltä kohti mestaruutta. Suomi voitti lopulta 30–29 ja juhli neljättä peräkkäistä Euroopan mestaruuttaan.
Hampurin Union 03 -stadionille oli kokoontunut 2 500 katsojaa seuraamaan Saksan ja Suomen välistä EM-loppuottelua. Kotijoukkue lähti haastamaan hallitsevaa Euroopan mestaria amerikkalaisen päävalmentajansa John Ralstonin johdolla.
Ottelun alku oli suomalaisille painajaismainen. Saksa vyörytti hyökkäystään eteenpäin ja onnistui lähes kaikessa. Saksan pelinrakentaja onnisui ensimmäisellä neljänneksellä kahdesti heittomaalissa, eikä Suomen puolustus pystynyt pysäyttämään kotijoukkueen tehokasta hyökkäyspeliä.
Avausneljänneksen päättyessä tulostaululla olivat suomalaisittain lohduttomat lukemat 23–0. Kolmen touchdownin ja safetyn siivittämä Saksa oli ottanut tukevan otteen mestaruudesta jo ensimmäisen pelijakson aikana.
Suomi ei suostunut antautumaan.
Toisella neljänneksellä Suomen hyökkäys sai vihdoin pelinsä käyntiin. Keskushyökkääjä Marko Vartiainen juoksi Suomen ensimmäisen touchdownin, ja potkaisija Kari Grönroos onnistui peräti 52 jaardin kenttäpotkumaalissa. Puoliajalle siirryttiin Saksan 23–10-johdossa.
Kolmentoista pisteen takamatka oli edelleen huomattava, mutta Suomi oli saanut ottelusta otteen.
Saksa oli jo matkalla mestaruuteen – sitten tapahtui jotain uskomatonta
Kolmannen neljänneksen alussa Saksa iski jälleen. Slavomir Rybarczyk karkasi 69 jaardin touchdown-juoksuun ja kasvatti kotijoukkueen johdon lukemiin 29–10. Suomi oli jälleen 19 pisteen päässä vastustajastaan.
Saksan vahva juoksuhyökkäys jatkoi suomalaispuolustuksen kuluttamista. Kotijoukkue eteni jälleen kohti Suomen maalialuetta ja oli lähellä ratkaista ottelun uudella touchdownilla.
Saksa vaihtoi maalialueen tuntumassa kentälle raskaamman hyökkäysmiehistönsä. Tarkoituksena oli runnoa pallo väkisin maalialueelle ja käytännössä sinetöidä Euroopan mestaruus.
Riionheimon syötönkatko siirsi momentumin Suomelle
Ensin puolustuksen linjamies Sami Sillgren pysäytti saksalaisen pallonkantajan aloituslinjan taakse. Seuraavassa yrityksessä Saksa turvautui heittoon.
Puolustuksen takakentällä pelannut Miikka Riionheimo luki tilanteen oikein ja katkaisi saksalaisten heiton omalla maalialueellaan. Riionheimo ei tyytynyt pelkkään syötönkatkoon, vaan lähti palauttamaan palloa. Hän eteni läpi kentän, jätti saksalaispelaajia taakseen ja kuljetti pallon aina vastustajan maalialueelle saakka.
Saksan lähes varmalta näyttänyt touchdown oli hetkessä muuttunut Suomen touchdowniksi.
Tilanne kaventui lukemiin 29–17, mutta ennen kaikkea ottelun henkinen asetelma oli muuttunut täydellisesti. Hetkeä aiemmin murskatappion partaalla ollut Suomi oli yhtäkkiä takaisin mestaruustaistelussa.
Penkki ja Wikström muuttivat hyökkäyksen suunnan
Suomen hyökkäyksen koordinaattori Kim Wikström reagoi ottelutilanteeseen muuttamalla hyökkäyksen ryhmitystä. Suomi siirtyi käyttämään neljän laitahyökkääjän muodostelmia, joiden avulla pyrittiin avaamaan tilaa Saksan puolustukseen.
Muutos toimi.
Saksan puolustus joutui venymään aiempaa laajemmalle alueelle, ja Suomen hyökkäys alkoi löytää etenemismahdollisuuksia sekä heitto- että juoksupelillä.
Pelinrakentaja Petrus Penkki nousi ottelun ratkaisuhetkillä suureen rooliin. Saksan puolustus painosti voimakkaasti, mutta Penkki säilytti malttinsa ja löysi laitahyökkääjiään erityisesti kentän poikittaissuuntaisilla heittokuvioilla.
Suomen hyökkäys oli löytänyt uuden rytmin juuri silloin, kun sitä eniten tarvittiin.
Neljännellä neljänneksellä Marko Vartiainen juoksi illan toisen touchdowninsa ja kavensi Saksan johdon kuuteen pisteeseen, 29–23. Suomi oli noussut 19 pisteen takaa yhden touchdownin päähän.
Saksalaisyleisön silmien edessä ottelu, jonka kotijoukkue oli jo näyttänyt ratkaisseen, oli muuttunut äärimmäisen jännittäväksi mestaruustaisteluksi.
Ratkaisu jäi pelinrakentajan käsiin
Suomen nousu huipentui päätösneljänneksellä hyökkäysvuoroon, jossa joukkueella oli mahdollisuus siirtyä ensimmäistä kertaa ottelussa johtoon. Ratkaisijaksi nousi Petrus Penkki.
Pelinrakentaja käytti tällä kertaa omia jalkojaan ja juoksi pallon Saksan maalialueelle. Touchdown nosti Suomen tasoihin, ja onnistunut lisäpistepotku vei suomalaiset johtoon 30–29.
Suomi oli noussut 23 pisteen tappioasemasta ja kolmannen neljänneksen 19 pisteen takamatkalta EM-loppuottelun johtoon.
Saksalle jäi vielä mahdollisuus vastata Suomen johtomaaliin. Kotijoukkueen viimeinen hyökkäysvuoro ei kuitenkaan tuottanut tarvittavia pisteitä ennen peliajan päättymistä.
Loppuvihellyksen jälkeen Hampurissa juhlittiin Suomen viidettä Euroopan mestaruutta.

Neljäs peräkkäinen Euroopan mestaruus
Suomen 30–29-voitto oli poikkeuksellinen osoitus joukkueen kyvystä muuttaa ottelun kulku vaikeimmallakin mahdollisella hetkellä.
Päävalmentaja Tomas Hagmanin johtama maajoukkue oli joutunut loppuottelussa tilanteeseen, josta nouseminen näytti lähes mahdottomalta. Saksa hallitsi ottelun alkua ja oli kolmannella neljänneksellä lähellä karata ratkaisevaan johtoon.
Suomen puolustus kuitenkin käänsi ottelun suunnan. Sami Sillgrenin pysäytys ja Miikka Riionheimon koko kentän mittainen syötönkatkon palautus käynnistivät tapahtumaketjun, jonka päätteeksi hyökkäys pystyi viimeistelemään historiallisen nousun.
Hyökkäyksen koordinaattori Kim Wikströmin taktinen muutos ja Petrus Penkin kylmäpäinen johtaminen olivat ratkaisevassa roolissa. Myös kahdesti maalialueelle juossut Marko Vartiainen nousi mestaruuden avainpelaajien joukkoon.
Suomen mestaruusputki oli alkanut Italiassa 1993, jatkunut Itävallassa 1995 ja Italiassa 1997. Hampurin voitto täydensi neljän peräkkäisen Euroopan mestaruuden sarjan, johon yksikään toinen maa ei ollut yltänyt.
Hampurin loppuottelu muistetaan ennen kaikkea siitä, ettei Suomi luovuttanut edes tilanteessa, jossa vastustaja näytti olevan matkalla ylivoimaiseen voittoon. Yksi puolustuksen huippusuoritus muutti ottelun suunnan, ja sen jälkeen suomalaiset veivät nousunsa loppuun asti.
EM-loppuottelu 19.8.2000
Union 03 Stadion, Hampuri, Saksa
Saksa–Suomi 29–30 (23–10)
Neljännekset: 23–0, 0–10, 6–7, 0–13
Yleisöä: 2 500
Suomen touchdownit: Marko Vartiainen 2, Miikka Riionheimo 1, Petrus Penkki 1.
Suomen kenttäpotkumaali: Kari Grönroos, 52 jaardia.
Suomen päävalmentaja: Tomas Hagman.
Saksan päävalmentaja: John Ralston.