Muut kansainväliset pelit

MM-kisat

Vuonna 1999 pelattiin amerikkalaisen jalkapallon ensimmäiset MM-kisat. Lajin johtavien maiden poisjäännin ja kisajärjestelijöiden sekoilujen jälkeen Suomea edusti loppujen lopuksi Porvoo Butchersin seurajoukkue muutamalla pelaajalla vahvistettuna. Joukkue taisteli jokaisessa ottelussa hyvin, mutta joutui tyytymään kuudenteen sijaan Japanin korjatessa MM-kullan.

Vuoden 2003 Saksan MM-kisoissa Suomen oli jäi lopputurnauksesta rannalle Ranskan voittaessa Suomen 0-14 Velodromilla ratkaisevassa karsintaottelussa. Lopputurnauksessa Japani voitti maailmanmestaruuden toisen kerran peräkkäin.

Vuoden 2007 MM-lopputurnaukseen pääsy jäi jälleen kiinni ottelusta Ranskaa vastaan. Suomi voitti ensimmäisessä karsintaottelussaan Venäjän, mutta vierasottelussa Ranskaa vastaan Suomen taistelu ei riittänyt. Japanissa pelatussa lopputurnauksessa Yhdysvallat voitti MM-kultaa.

Vuoden 2011 MM-lopputurnaus pelattiin Itävallassa. Kisoihin pääsi Euroopasta EM-kisojen kolme parasta, joten Suomi ei päässyt lopputurnaukseen. Kahdeksan joukkueen lopputurnauksessa maailmanmestaruuden vei USA.

2007 MM-karsinnat

2007 MM-karsinta Aix-en-Provence, Ranska

Suomi jäi amerikkalaisen jalkapallon MM-kisoista

Ranskan voimakas juoksupeli oli liikaa Suomelle Ranskassa Aix-en-Provencen kaupungissa pelatussa amerikkalaisen jalkapallon MM-karsintaottelussa. Ranska eteni tasaisesti juoksemalla ja Suomea samaan aikaan vaivasi maalialuekammo.Ranska eteni Japanissa ensi kesänä pelattavaan MM-lopputurnaukseen 6-25 (0-3, 6-6, 0-6, 0-10) voitollaan.

Ensimmäisellä puoliajalla Ranska aloitti pisteiden teon 31-jaardin potkumaalilla. Maali syntyi harmittavasti Suomen kannalta, sillä Ranskan potkumaalin yritys ehti jo suuntautua maalitolppien ohi, mutta Suomen puolustuksen paitsion johdosta Ranska sai yrittää potkua uudestaan.

Ranskalaisten avattua pistetilinsä Suomi heräsi peliin ja eteni Petrus Penkin heitoilla nopeasti kentän poikki. Viimeistely ei aivan onnistunut ja Penkin heitot pomppivat laitahyökkääjien käsistä estäen maalin syntymisen.

Suomi käväisi niskanpäällä

Kari Hytönen kuitenkin tasoitti tilanteeksi 3-3 toisella neljänneksellä 33-jaardin potkumaalilla Suomen maalin jälkeen Ranska palautti aloituspotkun suoraan maaliin, mutta joutui palaamaan takaisin rangaistuksen johdosta. Suomi pääsikin niskan päälle ja pääsi yrittämään uudestaan maalia vain muutaman jaardin päästä Ranskan maalista.

Tällä kertaa pallo ei pysynyt suomalaisten keskushyökkääjien käsissä vaan Ranskan puolustuksen onnistui peittää vapaa-pallo. Suomen ote herpaantui hetkeksi ja Ranska siirtyi nopeasti 3-9 johtoon pitkien juoksupelien päätteeksi. Ranska yritti maalin jälkeen kahden pisteen lisäpistettä,mutta epäonnistui.

Vaikka puoliaikaa oli jäljellä alle kaksi minuuttia Suomi lähti voimakkaasti hakemaan lisäpisteitä. Ensin Penkin heitto tavoitti Klaus Alisen ja heti perään Penkki juoksi itse pallon syvälle Ranskan alueelle 17-jaardin juoksulla. Tälläkään kertaa Suomen ei onnistunut päästä Ranskan maalialueelle vaan Hytönen kavensi puoliaika tilanteeksi 6-9 39-jaardin potkumaalilla.

Ranska jatkoi juoksupeliä toisellakin puoliajalla

Toisella puoliajalla Ranska jatkoi voimakkaalla juoksupelillä, eikä Suomi saanut NFL-Eurooppa -liigassa pelaavia ranskalaiskeskushyökkääjiä kiinni. Ranska viimeistelikin pitkän 90-jaardin hyökkäysvuoron päätteeksi kolmannella neljänneksellä juoksumaaliin ja siirtyi jo 6-15 johtoon.

Kun Suomen hyökkäyspeli kangerteli, pääsi Ranska jälleen pitkään kelloa kuluttavaan juoksuhyökkäykseensä. Kun peliä oli jäljellä kahdeksanminuuttia lisäsi Ranska johtoaan tilanteeksi 6-18 29-jaardin potkumaalilla.

Suomi yritti kiivaasti kavennusta ja pelasi rohkeasti neljännen yrityksen omalla 35-jaardin linjallaan. Epäonnistuneen heiton jälkeen Ranska pääsi kuitenkin hyökkäämään ja eteni jälleen voimakkailla juoksupeleillään kohti Suomen maalia.

Tällä kertaa Ranska kuitenkin pääsi yllättämään Suomen heittopelillä ja onnistuneella lisäpisteellä lisäsi johdoksi jo 6-25. Lopussa Suomi eteni vielä heittämällä Ranskan kenttäpuoliskolle, muttei onnistunut tekemään lisäpisteitä.

Koivusalo: Meillä oli omat paikkamme

– Meillä oli ensimmäisellä puoliajalla omat paikkamme voittaa ottelu, mutta kolmesta maalipaikasta emme onnistuneet tekemään maaleja. Varsinkin jaardin päästä maalista pallon pudottaminen osoittautui kohtalokkaaksi, kun Ranska teki välittömästi maalin seuraavasta hyökkäysvuorostaan, päävalmentaja Hannu

Koivusalo arvioi ja jatkoi:

– Puolustuksen puolella taklauspeli kangerteli ajoittain, mutta jokainen pelaaja antoi varmasti 110% ja pelimme oli huomattavasti syksyn maaotteluita parempi.

MM-karsintaottelu, 6.1.2007, Aix-en-Provence, RanskaSuomi – Ranska 6 – 25 (0-3, 6-6, 0-6, 0-10)

SUOMEN PISTEET3-3 2 QTR KARI HYTÖNEN 33j potkumaali6-9 2 QTR HYTÖNEN 39j potkumaali

Miesten maajoukkueen kokoonpano MM -karsinassa tammikuussa 2007.

No.	Name	Pos	Ht	Wt	YOB	Team
1	DaSilva, Kalle	LB	178	100	1982	Helsinki Roosters
4	Hytönen, Kari	K	189	87	1976	Helsinki Roosters
5	Palikainen, Ville	R	175	91	1977	Porvoo Butchers
6	Kivisaari, Tuomas	R	185	85	1979	Helsinki Roosters
7	Penkki, Petrus	QB	182	90	1975	Porvoo Butchers
8	Piminäinen, Pekka	R	178	90	1974	Porvoo Butchers
10	Ranta, Sampo	DB	193	90	1986	Helsinki Roosters
11	Pinta, Tommi	TE	197	112		Seinäjoki Crocodiles
12	Nieminen, Jarkko	QB	182	82		Helsinki Wolverines
22	Löllö, Teemu	RB	173	72	1978	Seinäjoki Crocodiles
23	Karppinen, Kalle	DB	184	90	1979	Helsinki Roosters
24	Leinonen, Tuomas	DB	178	77	1979	Seinäjoki Crocodiles
25	Sainio, Jarno	DB	180	79	1980	Helsinki Roosters
29	Hautala, Juha	DB	175	85	1980	Helsinki Wolverines
30	Paukkula, Teemu	RB	178	93	1974	Turku Trojans
33	Myöhänen, Henry	R	175	86	1983	Helsinki Roosters
35	Haverinen, Markus	RB	175	95	1980	Porvoo Butchers
40	Heikkinen, Mika	DB	180	90	1980	Etelä-Karjala Rajaritarit
42	Leskinen, Akumatti	RB	180	100	1982	Lappeenranta Rajaritarit
43	Lehtonen, Janne	DB	176	85	1975	Helsinki Roosters
44	Kurvinen, Ville	R	188	89	1979	Porvoo Butchers
45	Sjöblom, Arno	LB	191	110	1975	Helsinki Wolverines
47	Vennelä, Seikko	S	185	80	1984	Turku Trojans
48	Äyräväinen, Santtu	LB	191	98	1984	Porvoo Butchers
53	Astor, Aleksi	LB	186	100		Helsinki Roosters
54	Ceken, Thomas	DL	183	140		Seinäjoki Crocodiles
55	Karbin, Sebastian	LB	185	95	1982	Porvoo Butchers
59	Högström, Patrik	OL	185	117	1987	Porvoo Butchers
60	Suhonen, Esa	OL	186	140	1982	Lappeenranta Rajaritarit
61	Hölkki, Jyri	OL	187	117	1982	Lappeenranta Rajaritarit
62	Ojansivu, Jarno	OL	193	145		Seinäjoki Crocodiles
63	Vartiainen, Tero	OL	180	140		Helsinki Roosters
64	Virkki, Matti	OL				Helsinki Roosters
65	Javanainen, Jussi	DL	188	111		Seinäjoki Crocodiles
71	Matsson, Lauri	DL	187	125		Seinäjoki Crocodiles
72	Martikka, Antti	OL	188	130		Helsinki Roosters
74	Luoma, Marko	DL	187	112	1967	Porvoo Butchers
75	Sillgren, Sami	DL	183	135		Turku Trojans
77	Evwaraye, Ari	DL	193	115	1979	Turku Trojans
86	Alinen, Klaus	TE	198	124	1981
88	Ollenberg, Aki	R	182	87		Seinäjoki Crocodiles
94	Pennanen, Tomi	DL	185	115	1985	Helsinki Wolverines
95	Rinne, Aki	DL	180	99		Seinäjoki Crocodiles

Coaching staff:

HC, Offensive coord:
Koivusalo, Hannu
Defensive Coord, DB:
Titola, Kari
Receivers:
Sevon, Mika
Defensive line:
Leivoja, Kari
Special teams:
Kinnunen, Jari

Personell:

Equipment manager:
Frisk, Ilona
Physiotherapist:
Allenius, Mikael
Team doctor:
Åström, Peter
Team manager, GM:
Halla-aho, Janne

Päävalmentaja ja hyökkäyksen koordinaattori, vastuullaan keskushyökkääjät – Hannu Koivusalo

Hyökkäyslinja – Ville Tarvainen

Laitahyökkääjät – Mika Sevon

Puolustuksen koordinaattori, vastuullaan takamiehet – Kari Titola

Tukimiehet – Timo Winqvist

Puolustuksen linja – Kari Leivoja

2002 MM-karsinnat

MM-karsinnat 2002

Vuoden 2003 Saksan MM-kisoissa Suomen oli jäi lopputurnauksesta rannalle Ranskan voittaessa Suomen 0-16 Velodromilla 26.10.2002 ratkaisevassa karsintaottelussa. Lopputurnauksessa Japani voitti maailmanmestaruuden toisen kerran peräkkäin. Ranska sijoittui neljänneksi.

#	Pos	name		cm	kg	Previous Club team
11	LB	Kuusisto	Teemu	189	98	Helsinki	Roosters
13	QB	Nieminen	Jarkko	182	80	Porvoo	Butchers
16	QB	Penkki	Petrus	182	85	Helsinki	Roosters
20	DB	Pystynen	Aki	178	76	Helsinki	Roosters
21	WR	Palikainen	Ville	175	84	Helsinki	Roosters
22	RB	Vartiainen	Marko	188	99	Helsinki	Roosters
23	DB	Karppinen	Kalle	184	85	Helsinki	Roosters
24	DB	Lehtonen	Janne	175	83	Helsinki	Roosters
25	DB	Leinonen	Tuomas	178	75	Oulu	Northern Lights
26	DB	Virtanen	Tero	179	83	Helsinki	Roosters
27	DB	Lindrooth	Jani	175	75	Oulu	Northern Lights
31	RB	Paukkula	Teemu	178	90	Turku	Trojans
32	DB	Myllymäki	Esko	178	72	Jyväskylä	Jaguaarit
33	RB	Niemelä	Tuomas	180	90	ACS	Rovaniemi
35	RB	Heinonen	Eero	182	92	Helsinki	Roosters
36	RB	Padatsu	Tommi	188	94	Porvoo	Butchers
41	DB	Riionheimo	Miikka	189	91	Seinäjoki	Crocodiles
42	DB	Nummi	Jukka-Pekka	184	91	Turku	Trojans
43	LB	DaSilva	Kalle	179	100	Jyväskylä	Jaguaarit
44	LB	Winqvist	Timo	183	100	Helsinki	Roosters
45	LB	Sjöblom	Aarno	190	103	Helsinki	Roosters
46	LB	Räsänen	Timo	184	90	Imatra	Flash
55	OL	Vartiainen	Tero	180	143	Helsinki	Roosters
59	OL	Puustinen	Marko	182	112	Porvoo	Butchers
70	OL	Ojala	Jari	195	135	Turku	Trojans
72	OL	Hietanen	Mikael	189	125	Helsinki	Roosters
73	OL	Virkki	Matti	186	125	Helsinki	Roosters
74	OL	Tarvainen	Ville	196	130	Helsinki	Roosters
75	OL	Lampinen	Juha	191	106	Porvoo	Butchers
76	OL	Luoto	Iiro	192	95	Helsinki	Roosters
77	OL	Välimäki	Sami	174	110	Seinäjoki	Crocodiles
80	WR	Myöhänen	Henri	175	80	Helsinki	Roosters
81	WR	Stockus	Christer	188	80	Helsinki	Roosters
82	WR	Kivisaari	Tuomas	183	84	Helsinki	Roosters
84	WR	Rissanen	Marko	172	82	Seinäjoki	Crocodiles
85	K	Grönroos	Kari	186	88	Helsinki	Roosters
86	WR	Suontakanen	Ari	188	92	Helsinki	Wolverines
88	WR	Satola	Jukka	188	92	Seinäjoki	Crocodiles
90	DL	Koivisto	Kalle	182	115	Turku	Trojans
91	DL	Puromäki	Henri	174	108	Helsinki	Roosters
92	DL	Landen	Reo	183	110	Jyväskylä	Jaguaarit
94	DL	Suokas	Arttu	189	100	Helsinki	Roosters
95	DL	Salo	Joachim	188	130	Turku	Trojans
96	DL	Lautala	Pertti	188	120	Porvoo	Butchers
99	DL	Sillgren	Sami	187	115	Pori	Bears

Maajoukkuekapteeni Timo Winqvist saapuu kentälle Velodromin tuubista.

Christer Stockus vs. Ranskan corneri.

1999 MM-kisat

1999 MM-kisat Palermo, Italia

Bill Crawford ja kumppanit NFL Filmsistä tekivät Palermossa ansiokkaan videopätkän.

Amerikkalaisen jalkapallon ensimmäiset IFAF:in MM-kisat järjestettiin Italian Palermossa kesäkuussa 1999. Suomen joukkueen kokoamisessa oli vaikeuksia. Samoin itse kisojen järjestelyt tuottivat ongelmia, sillä vielä huhtikuun lopussa tuli epävirallista tietoa siitä, että kisat peruttaisiin. SAJL oli antanut 60 000 dollarin takuun Maailman Liitolle vakuudeksi. Summan palautumisesta ei ollut takuita.

Ensin maajoukkuetta kokosi edellisen vuoden päävalmentaja Jorma Hytönen. Talousvaikeuksien johdosta edustajaksi lopulta valikoitui seurajoukkue Porvoo Butchers. Kyseessä ei ollut siis Suomen varsinainen maajoukkue vaan Butchers, joka taisteli sisukkaasti Suomen väreissä sisukkaasti. Joukkue hävisi kaikki kolme otteluaan. Runkosarjassa joukkue hävisi Italialle 28-7 ja Meksikolle 89-0. Australia voitti sijoitusottelussa Suomen joukkueen 10-7.

Joukkueen päävalmentajana toimi Tomas Hagman. Ensimmäinen maailmanmestari oli Japani, Meksiko kakkonen ja Ruotsi kolmonen.

Finland 1999 IFAF World Championship roster

Quarterbacks
— Jarkko Nieminen
— Petri Pekkanen

Running Backs
— Mika Ahl
— Jani Puustinen
— Karim Segheir
— Tero Talonen

Wide Receivers
— Nikko Olsson
— Mikko Piminäinen
— Jarkko Pippola
— Timo Seppänen

Tight ends
— Tommi Padatsu
— Jukka Ryynänen

Offensive Linemen
— Stefan Andersson
— Patrik Karbin
— Ilkka Katainen
— Jari Lyhty
— Tomi Pirhonen
— Marko Puustinen
— Mikko Sorvali
— Mikko Vento

Defensive Linemen
— Seppo Evwaraye DT
— Jose Hakala DE
— Timo Jokela DT
— Ville Kurvinen DE
— Pertti Lautala DT
— Pasi Lautala DT
— Luoma Marko DE

Linebackers
— Henri Forsberg
— Matti Lottonen
— Kari Lyhty
— Petri Pellinen
— Juhani Salo
— Jarkko Ylitalo

Defensive Backs
— Markus Forsberg S
— Matias Forslund S
— Mika Laurila S
— Sebastian Lind CB
— Simo Mahkonen CB
— Jani Pihlman CB
— Jari Savela CB
— Jukka Tahvanainen CB
— Jouni Virta S

Special Teams
— Tapio Hentunen P

Muut kansainväliset ottelut

Miesten maajoukkue on kohdannut perinteisten EM-turnausten ja Ruotsi-Suomi-otteluiden lisäksi muiden maiden joukkueita. Varsinkin maajoukkuetoiminnan alkuvuosina suomalaiset saivat oppia USA:laisilta yliopistojoukkueilta.

2013 Suomi vs Wesleyan College

Illinois Wesleyan kukisti Suomen

2.6.2013

Illlinois Wesleyan C0llege antoi vakuuttavan osoituksen lajin emämaan tasosta sunnuntaina Sonera Stadiumilla. Kolmosdivisioonassa pelaaja Titans kaatoi Suomen miesten maajoukkueen 33-0 (16-0). Suomen hyökkäys tienasi ensimmäiset yritykset ottelussa vain kahdesti, ja eteni yhteensä ainoastaan 38 jaardia. IWU:n hyökkäys puolestaan jyräsi 392 jaardia, joista 231 juosten. Suomen juoksupelit jäivät ottelussa 37 jaardin verran miinukselle.

Suomi pääsi ottelun viimeisellä sekunnilla yrittämään nollan rikkomista, mutta Akseli Olinin 47 jaardin potkumaaliyritys blokattiin.

Suomen aloittava pelinrakentaja Miro Kadmiry onnistui viidestä heitostaan vain kerran. Trojansin Joonas Andersson osui paremmin, sillä hänen 11 heitostaan onnistui seitsemän. Niillä Suomi eteni 66 jaardia. Puolustuksen johtohahmo oli Santtu Äyräväinen, joka taklasi 10,5 kertaa, säkitti kahdesti ja lisäksi taklasi pallonkantajan kahdesti miinusjaardeille.

Ville Järviö eteni juoksuilla 15 jaardia ja kahdella kiinniotollaan 20 jaardia.

Ottelun tilastot: http://www.sajl-tilastot.net/mj/xlive.htm

Valokuvia ottelusta:

Jari Turunen

Sami Ranta

2.6.2013 Sonera Stadium Illinois Wesleyan Titans vs Suomi (miesten maajoukkue)

Titansin päävalmentaja Norm Eashin johtaman Titansin voittosaldo oli viime kaudella 6-4 College Conference of Illinois Wisconsinissa. Odotettavissa on mielenkiintoinen ja värikäs peli. Ottelu on myös suomalaisille harvinaista herkkua, sillä edellisestä maajoukkueen ja amerikkalaisen yliopiston välisestä kohtaamisesta on kulunut lähes 30 vuotta.

Yhdysvaltalaisjoukkue Suomeen 11 vuoden tauon jälkeen.

Suomen miesten maajoukkue saa ensi kesänä vieraita Yhdysvalloista. Suomi kohtaa kesäkuun alussa harjoitusottelussa Illinois Wesleyan -yliopiston joukkueen.

Päävalmentaja Tuomas Heikkinen pitää ottelua hienona lisänä valmistautumisessa kohti vuoden 2014 EM-kisoja.

– Maajoukkueen näkökulmasta tämä ottelu tuo ensi vuoteen hyvin lisärytmiä. Kevään toiminnalle saadaan selkeä tähtäyspiste ja luodaan pohjaa syksyn Ruotsi-otteluun.

Edellisen kerran yhdysvaltalainen yliopistojoukkue on nähty pelaamassa suomalaista miesten joukkuetta vastaan vuonna 2002, jolloin Wisconsin Eau Claire kukisti Roostersin 27-22. Nuorten maajoukkue puolestaan pelasi Howard Paynea vastaan 2007.

– Olen todella iloinen siitä että SAJL ja Global Football ovat saaneet tämän ottelun sovittua. Iso kiitos seuroille siitä että ovat vapauttaneet tuon viikonlopun tähän käyttöön. USA:laisia yliopistojoukkueita käy Euroopassa pelaamassa säännöllisesti, mutta edellisestä Suomessa pelatusta tällaisesta ottelusta on jo aikaa. Illinois Wesleyan tulee samasta College Conference of Illinois and Wisconsinista kuin Roostersin vieraana 1999 käynyt Augustana, Heikkinen taustoittaa.

Illinois Wesleyan Titans pelaa yliopistojenkkifutiksen kolmosdivisioonatasolla. Jo päättyneellä kaudella 2012 joukkue voitti kuusi ottelua kymmenestä. Illinois Wesleyan sijoittui konferensissaan viidenneksi. Yliopistolla on myös pieni yhteys Vaahteraliigaan. Rajaritareissa kaudella 2004 pelannut Craig Kastning on Illinois Wesleyanin kasvatti.

– Pelaajille tällainen ottelu on varmasti hyvä motivaattori. Amerikkalaista joukkuetta vastaan pelaaminen on harvinaista herkkua niille jotka eivät itse ole urallaan USA:an lähteneet pelaamaan, Heikkinen sanoo.

– Leiritys otteluun tulee olemaan ottelun alla nopea, kaksipäiväinen. Maaliskuun SAJL-leirille Pajulahteen lisätään fysiikkaharjoittelun lisäksi lajiosuutta, ja pienryhmissä pelipaikoittain ja osakokonaisuuksittain toteutaan päivän ’mikroleirejä’ ennen varsinaista leiritystä.

Ottelu pelataan Sonera Stadiumilla sunnuntaina 2.6. Liput tulevat myyntiin tammikuussa.

Illinois Wesleyan Titansin nettisivut

Illinois Wesleyan Wikipediassa

http://www.globalfootball.com/

1998 Japan Euro Bowl

1998 Japan Euro Bowl

Elokuun alussa pelattiin vuoden kohokohta Japan-Euro Bowl. Japanilaiset halusivat mitata omaa osaamistaan Euroopan parasta jenkkifutismaata Suomea vastaan Tokiossa. Ystävyysottelu maajoukkueitten välillä pelattiin NFL pre season -ottelu Green Bay Packers vs Kansas City Chiefsin edeltävänä tapahtumana.

Vikkelät ja taitavat japanilaiset juoksivat suomalaisilta jalat alta Tokyo Domella numeroin 39-7. Pelinrakentaja Petrus Penkki kommentoikin paikallisessa lehdessä Daily Yomiurissa, että game plan olisi ollut erilainen jos japanilaisten nopeudesta olisi ollut tietoa ennakkoon. Suomalaisten kirkkain hetki sijoittui kolmennelle jaksolle, kun Janne Salonen katkaisi pelinrakentaja Sunagan heiton. Penkki marssitti yhdeksällä pelillä joukkueen 23 jaardin päähän maalista, jossa vaihdosta tullut Harri Malkamäki heitti maalin Juha Suoniemelle post-kuvion päätteeksi.
Ottelua seurasi 22 500 fanaattista nipponilaista kannusti hyvin valmistautuneen joukkueen otteita. Kuusi japanilaista pelasi seuraavalla kaudella NFL Europe -ammattilaisliigassa.

Japani-Suomi 39-7 (10-0, 19-0, 0-7, 10-0)

Suomen pisteet: Juha Suoniemi 6, Kari Grönroos 1.

Yleisöä: 22500.

Unohdettu jättiottelu: Japan-Eurobowl 1998

Suomalaisen jenkkifutishistorian yksi suurimmista hetkistä ajoittui tasan 20 taakse Tokioon. Suomen maajoukkue edusti Eurooppaa NFL:n sponsoroimassa Japan-Eurobowl ottelussa, jonka japanilaiset voittivat lukemin 39-7.

Elokuussa 1998 järjestetty Japan-Eurobowl oli japanilaisen jenkkifutishistorian ensimmäinen kansainvälinen maaottelu. Tapahtuman päätukijana toimi ammattilaisliiga NFL, joka etsi 90-luvun lopulla lajille markkinoita Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Historiallisen ottelun valmisteluja oli laadittu taustalla useamman vuoden ajan Japanissa, USA:ssa sekä Euroopassa. Kahden eri mantereen joukkueiden kohtaaminen oli osa NFL:n markkinointiohjelmaa, jonka keskiössä olivat American Bowl-ottelut eri puolilla maailmaa.

Vuonna 1998 olosuhteet olivat suopeat suomalaisen jenkkifutiksen maailmanvalloitukselle. Maajoukkueemme oli voittanut kolme perättäistä Euroopan mestaruutta (1993, 1995, 1997), eurooppalaisen kattojärjestön EFAF:n johdossa oli suomalainen Reijo Ailasmaa ja SAJL:n puheenjohtajana lämpimät USA-suhteet omannut Harri Koponen, jolla oli kokemusta NFL-yhteistyöstä kanssa siviilitöidensä parista. Suomi oli itsestään selvä valinta NFL:n pre season American Bowl -ottelun yhteyteen rakennetun Japan-Eurobowl -tapahtuman toiseksi osapuoleksi

Historiallinen ottelu ajoittui hetkeen, jolloin digitaalisuus ja internet eivät olleet vielä saavuttaneet valta-asemaa yhteiskunnassamme eikä sosiaalista mediaa ollut olemassakaan. Tämän johdosta jenkkifutishistoriamme yksi merkittävimmistä tapahtumista on jäänyt Suomessa minimaalisen pienelle huomiolle. Sanonta, what happens in Tokyo, stays in Tokyo on pitänyt hyvin paikkansa tähän hetkeen saakka.

Japani oli mystinen vastustaja

Joukkueiden lähtökohdat suureen kohtaamiseen olivat varsin erilaiset. Amerikkalaista jalkapalloa oli pelattu Japanissa tuolloin jo 60 vuoden ajan, kun vastaavasti suomalaista lajihistoriaa oli takana 20 vuotta. Japanin lukuisissa sarjoissa pelaavien joukkueiden määrä oli tuolloin suurempi kuin suomalaisten lisenssipelaajien yhteenlaskettu määrä. Volyymiedun ohella japanilaisilla oli parempi käsitys suomalaisesta jefusta, kuin suomalaisilla Japanin tilanteesta, taktiikasta ja taidosta. Siinä missä japanilaisilla oli hallussaan tallenteita Suomen EM-peleistä, ei ensimmäiseen maaotteluunsa koskaan valmistautuneesta Japanista ollut tarjolla yhtäkään dokumenttia.

Pelimatkan alla vallalla ollut kliseinen käsitys siitä, että muut kuin sumo-painiin erikoistuneet japanilaiset ovat pieniä, mutta nopeita, tyrmättiin jo lehdistötilaisuudessa, jonne isäntämaa marssitti massiivisen kokoisia pelaajiaan lehdistön kuvattavaksi. Suomen maajoukkueen päävalmentaja Jorma Hytönen luonnehti tapahtuman alkuasetelmaa perinteiseksi Daavid-Goljat taisteluksi jossa keskimäärin kookkaammat suomalaiset eivät suinkaan rinnastuneet legendan Goljatiin. Suomi lähti peliin haastajan asemasta.

Maajoukkuevalmennuksen ainoa scouting-informaatio hankittiin paikan päällä perinteisen vakoilun ja viekkauden keinoin. Valmennuksen käyttöön hankittu tieto japanilaisten pelisysteemistä perustui sitkeän turkulaiskaksikon, Jarmo Rautiaisen ja Mika Sevonin Tokion pimeään iltaan ajoitetun sissi-iskun havaintoihin. Rautiainen ja Sevon onnistuivat selvittämään Japanin maajoukkueen harjoituskentän sijainnin miljoonakaupungin laitamilla. Päättäväiset miehet ajoivat taksille kentän lähistölle ja ujuttivat itsensä kentän läheisyydessä olevan kerrostalon katolle tarkkailuasemiin. Nykyisenä YouTuben aikakautena kilpailevan joukkueen pelien tarkkailu on jopa naurettavan helppoa.

Suomen rosteri täynnä nykyisiä Hall of Fame -nimiä

Vuonna 1998 Turku Trojans hallitsi Vaahteraliigan runkosarjaa ja tämä näkyi joukkueen päävalmentajana toimineen Jorma Hytösen pelaajavalinnoissa. Troijalaiset edustivat lähes kolmannesta koko maajoukkueen rosterista. Rosterin tähtipelaajat tulivat kuitenkin pääkaupunkiseudulta ja lehdistön tenttiin istutettiin ottelun alla pelinrakentaja Petrus Penkki sekä joukkueen tähtipotkaisija Kari Grönroos.

Muutoin vuoden 1998 maajoukkueen rosteri oli erinomainen läpileikkaus post-glory-days-kauden tähdistöstä. Penkin lisäksi Tokion veteraaneista J-P Nummi, Sami Alalampi, Lauri Nieminen, Marko Vartiainen, Mika Elorantasekä apuvalmentajana toiminut Tuomas Heikkinen ovat yltäneet uransa jälkeen SAJL:n Hall of Famen jäseniksi.

Päävalmentaja Jorma Hytönen haastateltavana
Tokio Dome stadionilla vas. wr Sampsa Pesonen, wr Juuso Marno ja db Karim Hammoud.	Lehdistötilaisuudessa suomalaiskolmikko oikealta lukien: potkaisija Kari Grönroos, pelinrakentaja Petrus Penkki ja päävalmentaja Jorma Hytönen. Hytösen vasemmalla puolella Reijo Ailasmaa.
Lehdistötilaisuudessa vas. Kari Grönroos, Harri Koponen, Jorma Hytönen, Janne Vainio ja Petrus Penkki.

Ei mikään turistimatka

Suomen maajoukkueen matkaohjelma oli suunniteltu äärimmäisen tiukaksi. Viiden päivän ajalle joukkueella oli kolmet täysimittaiset harjoitukset. Lisäksi pelaajat pääsivät seuraamaan sekä tuoreen Superbowl-voittaja Green Bay Packersin, että Kansas City Chiefsin harjoituksia ja valmennusklinikoita. Oman pelin ohella yksi ehdottomia kohokohtia oli NFL-joukkueiden American Bowl -ottelu, jota maajoukkueemme pääsi seuraamaan Tokyo Domen parhailta paikoilta.

Yksi suomalaispelaajien ikimuistoisimpia kokemuksia läpi matkan oli japanilaisten kannattajien intohimo lajia kohtaan. Tuskin koskaan suomalaista amerikkalaisen jalkapallon joukkuetta on ollut vastassa sekä harjoituksissa, että majoitushotellissa nimikirjoituksia metsästävien fanien lauma. Itse ottelutapahtumaan oli saapunut sankoin joukoin paikallisia Suomi-faneja, jotka olivat sonnustautuneet asiaan kuuluvin kasvomaalauksin ja rekvisiitoin kannustamaan leijonajoukkuettamme taisteluun. Vastaavaa intohimoa toivoisi kohtaavan myös omissa kotikisoissa yleisön keskuudessa.

Japani – Suomi 39-7

Japanilaiset lähtivät kotiotteluunsa suurella itseluottauksella ja jopa uhoten. Lehdistötilaisuudessa kotijoukkueen oma NFL-tähti Tamon Nakamura lupasi omiensa vievän ottelun helposti lukemin 70-0. Hyvän ennakkomarkkinoinnin sekä kotijoukkueen vahvan suosikkiaseman kannustamana Tokyo Domen lehtereille oli saapunut suomalaisen jenkkifutismaajoukkueiden kaikkien aikojen suurin yleisömäärä 22 500 innokasta katsojaa. Suomessa ottelua seurattiin Ylen Radio Suomen suorissa urheilukatsauksissa läpi illan satelliittipuhelimella soitettujen raporttien välityksellä.

Ottelun ensimmäinen puolisko oli japanilaisten näytöstä. Pelinrakentaja Takayuki Sunaga johti hyökkäystään kahdella touchdown syötöllään ja ottelun parhaaksi pelaajaksi valittu Yasumoto Sasaki taklasi suomalaisten hyökkäyspelin miinusjaardeille kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Pelinrakentaja Petrus Penkki kuvasi ottelun kulkua paikalliselle medialle varsin totuuden mukaisesti ottelun jälkeen: ”Tiesimme että japanilaiset ovat nopeita, mutta jos olisimme tienneet, että he olivat vielä odotuksiamme nopeampia, olisimme valinneet toisen tavan pelata”.

Päävalmentaja Jorma Hytönen onnistui muuttamaan joukkueensa peliä toiselle puoliajalle ja kolmannella neljänneksellä japanilaiset olivat hetken aseettomia tiivistyneen suomalaispuolustuksen puserruksessa. Tukimies Janne Salonen onnistui katkaisemaan pelinrakentaja Sunagan heiton ja käynnisti suomalaisten ainoan maaliin johtaneen hyökkäysvuoron. Petrus Penkin johtamat yhdeksän perättäistä downia toivat Suomen japanilaisten red zonelle, mutta ratkaisuhetkillä suomalaispelinrakentaja joutui vetäytymään sivurajalle saatuaan kolhuja pelitilanteessa. Joukkueen toinen pelinrakentaja, Harri Malkamäki sai kunnian viimeistellä suomalaisten ainoan touchdownin onnistuttuaan heittopelissään laituri Juha Suoniemelle.

Ottelun päätösneljänneksellä japanilaiset lisäsivät johtoaan onnistuneella 41-jaardin potkumaalilla sekä Masai Itain touchdownilla. NFL:n Kansas City Chiefsin leirilläkin vieraillut Itai kertoi ottelun päätyttyä Japanin pelanneen strategisesti kypsempää jenkkifutista. ”Kun kooltaan pienempi joukkue voittaa, on usein taustalla parempi pelisysteemi”, kommentoi japanilainen pelin ratkaisua lehdistölle. Kolhuja saanut pelinrakentaja Penkki oli pettynyt ottelu lopputulokseen ja kertoi siitä lausunnoissaan paikalliselle The Daily Yomiuri-lehdelle: ”Tämä ei ole sama joukkue, joka voitti Euroopan mestaruuden viime kesänä. Haluaisin pelata tämän pelin uudestaan”.

Ottelun jälkeen ilmeet olivat mietteliäitä – Suomi olisi pystynyt parempaan.

What happens in Tokyo…

Penkin lausunto ottelun jälkeen piti varmasti 100% paikkansa. Suomen maajoukkue ei ollut oma itsensä tokiolaisessa NFL-pyörityksessä ja eikä kostean helteisessä kelissä. Monet suomalaisista pelaajista kohtasivat NFL:n sponsoroimana tarjoillun suuren maailman meiningin ensimmäistä kertaa, eivätkä kaikki toipuneet itse peliin parhaimmilleen. Aikaero, nimikirjoitusten kerääjät hotellilla, Tokion yö ja sen valot, suuri Dome peliareenana ja 22.500 katsojaa huutamassa infernaalisesti sankareilleen. Lisäksi uutuutena tarjoiltu pelitilanteiden seuraaminen stadionin mega-screeniltä ja luonnollisesti täysin tuntematon ja scouttaamaton vastustaja. Paljon häiriötekijöitä yhdellä kertaa nieltäviksi toisella puolella maapalloa.

Unholaan jäänyttä Japan-Eurobowlia voidaan pitää eräänlaisena suomalaisen jenkkifutiksen glory-days-kauden huipentumana. Suomi voitti tämänkin jälkeen vielä yhden Euroopan mestaruuden vuonna 2000, mutta Penkin haave uusintakohtaamisesta Japanin kanssa ei enää toteutunut. Kansainvälisen jenkkifutisyhteisön yksi ottelulle asettamista tavoitteista, oli mitata eri maanosien jenkkifutiksen tasoa keskenään. Kansainväliset lajiliitot haaveilivat 20 vuotta sitten amerikkalaisen jalkapallon MM-kisoista. Elokuussa 1998 pelattu riittävän tasokas ja kohtuullisen tasainen Japan-Eurobowl oli merkittävä askel kohti myöhemmin toteutuneita lajin MM-kisoja.

Janne Vainio

Kirjoittaja toimi vuonna 1998 Suomen maajoukkueen tiedottajana Japan-Eurobowlin yhteydessä.



Joukkue mietteliäänä ottelun jälkeen	Yhteispotretissa

Suomi edustaa Eurooppaa jenkkifutiksen Japan Euro Bowlissa

STT 24.07.1998

Euroopan ja Japanin amerikkalaisen jalkapalloilun liitot ovat sopineet vuosittain pelattavasta All Stars-mittelöstä, jossa kohtaavat lajin japanilaiset ja eurooppalaiset taitajat.

Japan Euro Bowl-nimeä kantavan tapahtuman ensimmäisen kohtaamisen Euroopan edustajaksi on valittu maanosan hallitseva mestari Suomi. Ottelu pelataan Tokion 50000 katsojaa vetävällä Dome-areenalla maanantaina 3. elokuuta. Tulevaisuudessa tapahtuma on tarkoitus järjestää vuorovuosina Euroopassa ja Japanissa. Tapahtuman päätukijana toimii USA:n ammattilaisliiga NFL, joka etsii lajille markkinoita Yhdysvaltojen ulkopuolelta. NFL järjestää Japan Euro Bowlia edeltävänä päivänä harjoitusottelun, jossa kohtaavat NFL:n mestaruuden 1997 voittanut Green Bay Packers ja Kansas City Chiefs.

Suomi on kiistatta Euroopan kermaa amerikkalaisessa jalkapalloilussa. Kahdeksan kertaa järjestetyistä EM-kilpailuista Suomi on voittanut puolet. Komein kannu on taisteltu Suomeen vuosina 1985, 1993, 1995 ja 1997. Lajin taso Japanissa on melkoinen arvoitus, mutta osviittaa antaa pitkät perinteet. Nurmikenttien shakiksikin luonnehdittua peliä on pelattu Japanissa jo vuodesta 1930, kun Suomeen laji juurtui vasta 70-luvulla. Harrastajia Japanista löytyy 25000, Suomesta 1500.

Daavid ja Goljat

Suomen maajoukkueen päävalmentaja Jorma Hytönen luonnehtii suomalaisia ainakin kokonsa puolesta ”Goljateiksi japanilaisia Daavideja vastaan”, mutta voimavaroiltaan japanilaiset eivät varmasti jää jälkeen. Suomen maajoukkueen runko muodostuu viime vuonna Italiassa Euroopan mestaruuden voittaneista pelaajista. Maajoukkueryhmä kootaan alkuviikosta Helsinkiin ja lopullisen kokoonpanon tulisi olla selvillä jo tiistaina.

Euroopan lajiliiton EFAFin suomalainen puheenjohtaja Reijo Ailasmaa uskoo, että ottelussa mitataan myös kiinnostus lajin MM-kilpailuihin. -Mikäli ottelu on tasainen, todennäköisyys ja kiinnostus amerikkalaisen jalkapalloilun MM-kisoja kohtaan kasvaa heti. Muuten voi olla, että idea pannaan jäihin, Ailasmaa puntaroi. Ennakkoon MM-kisoista kaavaillaan kahdeksan maan turnausta. Lajin emämaan USA:n lisäksi mukana olisivat Meksiko, Kanada, kolme joukkuetta Euroopasta, Japani sekä Australia tai Uusi-Seelanti.

(STT)

1985 Suomi vs Alma College

1985 Alma College vierailulla

Maajoukkue pelasi toisen kerran USA:laista yliopistojoukkuetta vastaan vuonna 1985. Ottelun areenana oli suomalaisen jenkkifutiksen pyhättö Helsingin Pallokenttä, jonne saapui michiganilainen Alma College Scotts. Ottelussa oli samanlaiset sävelet kuin vuotta aiemmassa Cardinals-ottelussa. Suomalaiset saivat aikaan muutamia kunnon hyökkäyksiä, jotka päättyivät puoleen kenttään. Ottelussa maajoukkueen päävalmentaja new yorkilainen Al Tambarellin tarkkaili 48 suomalaispelaajaa matkalla EM-kisoihin, jotka järjestettiin heinäkuussa Italiassa.

Yksi ottelun yllättäjiä oli väkivahva tamperelainen keskushyökkääjä Reijo Kulmala, joka eteni ottelussa mallikkaasti. Pelinrakentajista paras oli Risto Luostarinen. Puolustuksessa näyttävimmät suoritukset teki kaksi kertaa Alman heitot katkaissut Harri Kaasinen. Matti Lindholm oli puolestaan puolustuksen keskushahmo. Ottelu päättyi 0-53 (0-27) amerikkalaisten voittoon.

Alma College pelasi myös toisen ottelun Suomessa. Artic Bowlissa Oulussa vastassa oli paikallinen Northern Lights, joka hävisi ottelun 0-72.

1984 Suomi vs William Jewell College

1984 ensimmäinen eurooppalainen maajoukkue vs U.S. college

Missourilainen yliopistojoukkue William Jewell Cardinals vieraili ensimmäisenä amerikkalaisjoukkueena Euroopassa. Yliopistojoukkue pelasi historialliset kaksi ottelua Suomen maajoukkuetta vastaan kesäkuun alussa 1984. Cardinals kuului tuolloin NAIA koulujen aatelistoon ja sen voittosaldo oli neljältä edelliseltä kaudelta 47-3 ja lisäksi joukkue oli noussut sarjansa loppuotteluihin neljästi peräkkäin ennen Suomen vierailua. Nykyisin William Jewell pelaa NCAA II-divisioonassa.

Tampereella historiallinen pistesuoritus

Ensimmäinen ottelu pelattiin 2.6.1984 Tampereen Ratinalla, jossa maajoukkueen päävalmentajana toimi Tampere Rocksin pelaajavalmentaja John Kenney apunaan Juha Liedes, Matti Pitsinki, Vesa Tuomi, Juha Pinomaa ja Olli Aho. Maajoukkueen runko koostui vuoden 1983 EM-kisajoukkueesta ja se harjoitteli ennen USA-otteluita yhdessä kuukauden ajan.

Varsinkin suomalaisten puolustus pysyi ajoittain hyvin mukana ottelussa. Matti Lindholm oli jo tuolloin kentän näkyvin suomalaispuolustaja ja hän haki Jarkko Salmisen kanssa amerikkalaispallonkantajia koko kentän leveydeltä.

Kolmannella neljänneksellä Suomen pelinrakentaja Kari Ketonen onnistui samassa hyökkäysvuorossa heittämään onnistuneet heitot Juha Vuopiolle ja Esa Kiiskiselle. Hyvästä kenttäasemasta potkaisija Sami Pilkkikankaan onnistui kenttäpotkumaalissaan ja teki historiallisen pistesuorituksen.

Ottelu päättyi 3-32 (0-24) lukemiin.

Helsingissä Cardinals lisäsi vauhtia

Helsingin Pallokentällä pelatussa ottelussa amerikkalaisen baptistikoulun pelaajat eivät tyytyneet kansallislaulun kuuntelemiseen vaan lauloivat sen 2100 katsojan edessä. William Jewell järjesti täydellisen oppitunnin suomalaisille. Cardinals paukutti ottelun kahdella ensimmäisellä neljänneksellä 255 hyökkäysjaardia ja Suomi eteni vastaavasti takaperin -12 jaardia.

Ottelun kolmannella jaksolla Suomen hyökkäysjohtoon siirretty Heikki Jäättelä sai joukkueensa piristymään. Suomi kavensikin historiallisesti ottelua kuudella pisteellä, kun Jäättelä syöksyi itse pallon kanssa maalilinjan yli. Suomi sai ottelussa 5 ensimmäistä yritystä ja eteni lopulta -15 jaardia yhteensä.

Yliopistojoukkue jatkoi vauhdikkaasti loppuun asti ja paukutti ottelussa 22 ensimmäistä yritystä sekä 454 hyökkäysjaardia. Cardinals puolustus otti 6 syötönkatkoa ja teki yhden safetyn.

Ottelu päättyi lopulta numeroihin 6-66.

Suurimmat erot joukkueiden välillä olivat nopeudessa ja tekniikassa. Suomalaiset olivat lähes yhtä kookkaita ja voimakkaita kuin vastustajansa, mutta yhteispelin rutiini oli selvästi vähäisempi. ”Yhdysvalloissa on pelattu amerikkalaista jalkapalloa 150 vuotta, Suomessa vain viisi. Ei voi odottaa tason olevan saman”, arvioi Cardinalsin matkan järjestänyt urheilupromoottori Sam Ketchman. ”Suomella on joukko hyviä pelaajia, etenkin puolustuksessa. Olen yllättynyt lajin tasosta”, amerikkalaisten päävalmentaja Vic Wallace kertoi ottelun jälkeen.

Suomen maajoukkueesta nousivat kahdessa ottelussa esiin puolustuksen tukimies Matti Lindholm sekä hyökkääjistä pelinrakentaja Kari Ketonen, keskushyökkääjä Ari Tuuli ja Wallacen huomioima hiomaton timantti potkaisija Sami Pilkkikangas. Heistä Lindholm ja Tuuli saivat myöhemmin stipenditarjoukset William Jewelliin, mutta jättivät nämä tilaisuudet käyttämättä.

William Jewell yliopiston vierailun yliopiston päävalmentaja Vic Wallace sekä muut valmentajat pitivät kenttäsessioita, joissa opettivat suomalaisia.
Seuraavana vuonna 1985 Wallace palasi Suomeen ja piti Espoon Dipoli hotellissa useita päiviä kestäneen valmennusseminaarin. Wallace luennoi ammattivalmentajan taidolla eri pelipaikoista, lajin historiasta, erikoispelaamisesta sekä näytti valmennusvideoita ja -filmejä.

Amerikkalaisjoukkueen vierailun vaikutukset olivat suuret usean suomalaisjoukkueen tulevaisuuteen, sillä pelaajia ja valmentajia värvättiin Cardinalsista. Vuoden 1984 vierailulta Suomeen jäi tehokaksikko pelinrakentaja Paul Troth ja James Reed, jotka pelasivat menestyksellä East City Giantsin aina mestaruuteen asti.

Seuraavana kolmen vuoden ajan Munkka Colts tuotti Suomeen pelaajia ja valmentajia Cardinalsin riveistä. William Jewellista lähtöisin olevista pelaajista merkittävimmän uran Suomessa teki tukimies Tim Johnson, joka pelasi Helsinki Roostersissa tukimiestä. Hän siirtyi myöhemmin valmentajaksi ja toimi Oulu Northern Lightsissa, Seinäjoki Crocodilesissa sekä EM-kultaa useampaan kertaan 1990-luvulla voittaneen Suomen maajoukkueen puolustuskoordinaattorina.

Suomen maajoukkue roster 1984 vs. William Jewell Cardinals

Pelaajat

#12 qb Kari Ketonen
#14 qb Heikki Jäättelä
#16 dbYrjänä Nietosvaara
#18 db Yrjö Saastamoinen
#22 db Mark Lundström
#23
#24 fb Kimmo Lievonen
#25 db Jan-Erik Nyrövaara
#26 cb Kari Ojala
#32 Olli Krogerus
#34 hb Ari Tuuli
#40 db Harri Kaasinen
#41 hb Ilkka Luoma
#44 de Kaarle Tuominen
#45 de Ari Karppinen
#51 lb Jarkko Salminen
#52 lb Matti Lindholm
#53 c Markku Rannema
#54
#55 lb Tim Petersen
#56 ot Giants
#57 dl Poli
#58 dl Giants
#59 dl Jouni Tenko
#60 dt Juha Pinomaa
#62 dt Giants
#64 ot Esa Leinonen
#66 ol
#68 ol Roosters
#69 ot Veijo Jäsberg
#70 dl Tapio Anttila
#71 dl Poli
#80 de
#81 dt Giants
#82 wr Juha Vuopio
#85 wr Timo Backman
#86 wr Jyrki Kaarni
#87 k/p Sami Pilkkikangas
#89 te Esa Kiiskinen
#90