Jenkkifutiksen Hall of Fame valitsee vuosittain 0-4 uutta ansioitunutta jäsentä. Kauden 2024 Hall of Fame -valinnat ovat edenneet toiselle äänestyskierrokselle. Finalisteja ovat Veikko Lamminsalo, Eero Vartia, Max Ehlert, Eero Heinonen, Iiro Luoto ja Harri Malkamäki.

Jenkkifutiksen Hall of Fame valitsee vuosittain 0-4 uutta ansioitunutta jäsentä. Kauden 2024 Hall of Fame -valinnat ovat edenneet toiselle äänestyskierrokselle. Finalisteja ovat Veikko Lamminsalo, Eero Vartia, Max Ehlert, Eero Heinonen, Iiro Luoto ja Harri Malkamäki.

Valinta Hall of Famen jäseneksi on korkein kunnianosoitus, mitä amerikkalaisessa jalkapallossa voi Suomessa saavuttaa. Jenkkifutiksen Hall of Fameen voi päästä jäseneksi vasta viisi vuotta pelaajauran päättymisen jälkeen. Uusiksi jäseneksi voidaan valita pelaajien ohella myös mahdollistajia. Mahdollistajia ovat mm. valmentajat, tuomarit ja toimihenkilöt. Mahdollistajan roolissa voidaan valita jäseneksi, vaikka ehdokas olisi edelleen aktiivinen toimija.

Valinta HOF-jäseneksi on vaativa ja edellyttää laajaa kannatusta HOF-jäsenten keskuudessa. Usein ehdokkuus voi kestää vuosien ajan. Kauden 2024 Hall of Fame -valintojen toiselle kierrokselle ovat edenneet:

VAIKUTTAJAT/MAHDOLLISTAJAT

Veikko Lamminsalo

Veikko Lamminsalo on toiminut erotuomarina vuodesta 1985 alkaen eli kuluvan kauden päättyessä 40 vuotta. Erotuomaritehtävien ohella Lamminsalo on ollut AJEK ry:n puheenjohtajana 5 vuotta sekä varapuheenjohtajana 15 vuotta. SAJL:n liittohallituksen jäsenenä hän on ollut 15 vuotta ja seurahallituksen jäsenenä 19 vuotta. Lisäksi hän on ollut IFAF:n erotuomarikomitean jäsenenä 7 vuotta.

Lamminsalon tinkimätön lähestymistapa erotuomaritoimintaan yhdistettynä hänen rakentavaan ja sovittelevaan persoonaansa on merkittävästi edistänyt ja kehittänyt erotuomaritoimintaa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Hänelle on myönnetty SAJL:n hopeinen ansiomerkki vuonna 2009. Hän on tuominnut kaikkiaan 1150 peliä. Kansainvälisillä kentillä hän aloitti jo vuonna 1991 (EuroBowl 2, USA Senior World Championship 1, Women World Championship 1, Junior World Championship appearances 4 kertaa 4:ssä eri maassa, SAFF Superserien 1993-1994, FLE 1995-1996, Irish Football League 1998-2002.

Lisäksi Lamminsalo on toiminut EFAF Technical Committee jäsenenä 2002-2008 ja valmentanut tuomareita jo vuodesta 1988 sekä Suomessa että ulkomailla.

Eero Vartia

Eero Vartia oli yksi suomalaisen jenkkifutiksen alkuvuosien monitoimimiehistä. Vartia oli mukana perustamassa Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liittoa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana v. 1979-1980. Tämän lisäksi hän toimi vuosina 1979-1987 mm. liiton varapuheenjohtajana ja liittohallituksen jäsenenä.

Vartia oli myös mukana perustamassa East City Giantsia, yhtä lajin alkuvuosien mahtiseuroista ja toimi sen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä vuosina 1979-1987. Hän myös pelasi seuran joukkueessa kausilla 1979 ja 1980 saavuttaen SM-pronssia vuonna 1980.

Vartia tunnetaan ennen muuta panoksestaan liiton viestinnän ja tiedottamisen kehittämisessä. Hän toimi liiton markkinoinnista ja tiedottamisesta vastaavana varapuheenjohtajana, vuoden 1985 EM-kisajoukkueen tiedotusvastaavana ja TeeDeelehden päätoimittajana vuosina 1985-1986. Vuosina 1985-1986 Vartia toimitti Radio Ykkösen Jenkkifutisradiota yhdessä Timo Everin kanssa. Vartia kirjoitti 1980-luvun alkuvuosina lukemattoman määrän otteluselostuksia pääkaupunkiseudun lehtiin ja vaikutti siten keskeisesti lajin medianäkyvyyden lisäämiseen. Toimiessaan Helsingin Sanomien toimittajana, hän edisti lajin tunnettuutta lukuisilla artikkeleilla ja onnistui ohjaamaan valtalehden huomiota kasvavaan lajiin.

Yksi Vartian merkittävimmistä ansioista liittyy liiton ottelutilastoinnin käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vartia käynnisti tilastoinnin vuonna 1983 ja sen jälkeen kokosi ja toimitti ensimmäiset vuotuiset tilastokirjat. Vartia oli 1980-luvun puolivälissä lajitermistön suomentamista käsitelleen työryhmän puheenjohtaja. Työryhmän suositusten perusteella mm. pelipaikkojen nimet ja monet muut nykyisin vakiintuneet termit otettiin Suomessa käyttöön. Vartia kirjoitti vuonna 1987 yhdessä Teuvo Arolaisen kanssa ensimmäisen suomenkielisen jenkkifutiskirjan Amerikkalaisen jalkapallon käsikirja.

Hän myös suunnitteli yhdessä Kari Ahlbergin kanssa edelleenkin käytössä olevat liiton palkintomitalit. Kaiken muun ohella Vartia ehti toimimaan myös erotuomarina. Hän suoritti hyväksytysti liiton päätuomarikokeen keväällä 1982 ja toimi sen jälkeen erotuomarina Vaahteraliigassa ja 1-divisioonassa vuoteen 1985 saakka.

Paitsi ollen yksi SAJL:n perustajista, ilman Eero Vartian merkittävää panosta, suomalainen amerikkalainen jalkapallo ei olisi koskaan saavuttanut sitä suosiota, missä laji oli parhaimmillaan 1980-90-luvuilla.

PELAAJAT

Max Ehlert (LB)

Max Ehlert on toinen suomalainen pelaaja, joka on saanut täyden stipendin 1-divisioonan yliopistoon. Hänen ansiot ovat varsin kestäviä jo olemassa olevien HOF jäsenten kanssa.

Max Ehlert on malliesimerkki siitä, miten Suomalaisen jenkkifutarin urheilijanpolku parhaimmillaan toimii. Hän aloitti pelaamisen vuonna 2001 12- vuotiaana kun PeeWeefutista jalkautettiin Suomeen ja erottui jo silloin muista lapsista, ei kokonsa, mutta periksiantamattoman asenteensa puolesta.

Suomessa pelatessaan Ehlert oli juniorimaajoukkueiden ja oman seurajoukkueensa kantavia voimia. Hän pelasi aloittavana takamiehenä juniorimaajoukkueessa vuosina 2006 ja 2008. Tämän jälkeen hän kävi Puolustusvoimien urheilukoulun Lahdessa 2009 ja siirtyi vuonna 2010 Chabot Collegeen (Juco), jossa pelasi 2010 ja 2011. Seuraava etappi uralla oli UNLV Rebels 1. div yliopisto, jossa hän pelasi tukimiehenä ja osan ajasta kovan yliopiston aloittavassa puolustuksessa.

Yliopistouran jälkeen Ehlert sai kutsut fullbackin roolissa Raidersin ja Broncosin minicampeille, mutta loukkaantumisen vuoksi hän ei päässyt osallistumaan niille.

Eero Heinonen (RB)

Eero Heinonen oli aikakautensa ylivoimaisimpia keskushyökkääjiä ja jenkkifutareita. Heinonen aloitti jenkkifutisuransa vuonna 1996 ja pelasi vuoteen 2005 asti. Ura alkoi Espoo Coltsissa, jatkui Helsinki Roostersissa ja viimeiset ottelunsa hän pelasi Vienna Vikingsin paidassa.

Heinosen maajoukkue-edustusten parhaita saavutuksia ovat EM-kulta 2000 ja EM-hopea 2001. Junioritasolta löytyy EM-pronssi 1998 Dusseldorfista.

Vaahteramaljan hän on voittanut 4 kertaa. Heinonen on palkittu kaksi kertaa Vaahteramaljan MVP:nä. SAJL all stars hänet on valittu 1999 ja 2000.  Vuonna 1999 hänet palkittiin Vaahteraliigan vuoden tulokkaana, Vuonna 2000 Ari Tuuli Trophylla vuoden etenijänä ja vuonna 2003 hänet valittiin vuoden jenkkifutariksi urheilutoimittajen äänestyksessä.

Heinonen kuuluu harvalukuiseen joukkoon suomalaisia, jotka ovat voittaneet World Leaguen/NFL Europen mestaruuden World Bowlin vuonna 2003 Frankfurt Galaxyn joukkueessa.

Iiro Luoto (TE)

Iiro Luoto kuuluu harvalukuiseen suomalaispelaajien joukkoon, jotka ovat peliuransa aikana olleet NFL- joukkueen palkkalistalla. Luoto vaikutti vuonna 2007 New York Jetsin rosterissa sisemmän laitahyökkääjän paikalla. Lisäksi Luoto kuuluu harvalukuiseen joukkoon, jotka ovat pelanneet useamman vuoden NFL Europessa ja voittaneet liigan mestaruuden World Bowlin, joka tapahtui vuonna 2006 Frankfurt Galaxy joukkueessa, jota Luoto edusti myös vuonna 2005. Vuoden 2007 hän pelasi Rhein Firessa. Luoto on nuorin pelaaja, joka Suomesta on päässyt pelaamaan ammattilaisena ja myös yksi nuorimmista eurooppalaisista.

Maajoukkeessa Luoto vaikutti vuosien 2002-2018 välisenä aikana, joista saaliina 2 kpl EM-pronssimitaleita. Luoto oli maajoukkue urallaan vuodesta 2005 eteenpäin hyökkäyksen linjan johtava pelaaja.

Vaahteraliigassa hän pelasi vuodesta 2002 vuoteen 2018 saakka. Muutamia välivuosia on Luodon ollessa NFL:ssä ja pari kautta kului Calanda Broncos joukkueessa Sveitsin pääsarjassa, josta saldona kaksi Sveitsin mestaruutta ja seurajoukkueiden Euroopan mestaruuden Eurobowlin voitto.

Vaahteraliigassa hän edusti Helsinki Roostersia, Helsinki Wolverinesia ja Porvoon Butchersia. Peliuralla Vaahteramaljan voittoja hänelle kertyi 7 kappaletta. SAJL All Stars valinta löytyy seitsemältä eri vuodelta. Luoto pelasi Vaahteraliigassa pääsääntöisesti hyökkäyksen linjassa tacklena. Ammattilaisurallaan pelipaikkana oli sisempi laitahyökkääjä. Pelipaikasta riippumatta Luodon taidot kestävät vertailun keneen tahansa suomalaiseen pelaajaan.

Harri Malkamäki (QB)

Harri Malkamäki oli yhdessä Petrus Penkin kanssa 1990 luvun johtavia pelinrakentajia Suomessa. Hän edusti Turku Trojansia sekä maajoukkuetta.

Malkamäki on voittanut SM-kultaa vuonna 2003, minkä lisäksi hänellä on viisi SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia. Harri Malkamäki oli Vaahteraliigan heittotilastojen kärjessä ennen jenkkipelinrakentajia useaan otteeseen.

Maajoukkueessa Malkamäki on saavuttanut Euroopan mestaruuden vuosina 1993 ja 1997. Vuoden 1993 EM-kisoissa 20-vuotias Malkamäki valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Malkamäki  oli Suomen maajoukkuetta luotsanneen NFL valmentaja Ken Meyerin luottopelaaja.

Junioritasolla Malkamäki on voittanut A-juniorien SM-kultaa 1993 ja hopeaa 1994 sekä B-juniorien kultaa 1991. Harri Malkamäki vietti USA:ssa vaihto-oppilasvuoden ja pelasi koulunsa joukkueessa amerikkalaista jalkapalloa Culver Cityssa Kaliforniassa.

Harri Malkamäki toimi U19 maajoukkueen päävalmentajana. 2005 hän johdatti Suomen nuoret PM-kultaan. 2006 Suomi sijoittui viidenneksi Tukholman EM-kisoissa.

Näin edetään

Toisella kierroksella Hall of Famen jäsenet valitsevat kunkin finalistin kohdalla kyllä/ei -vastauksen. Tullakseen valituksi, ehdokkaan tulee saada 2/3 äänestäneiden äänistä.  Jo finalistiksi pääsemistä pidetään kunnia-asiana.

Hall of Fame yhteisö onnittelee kaikkia finalisteja!

Tutustu:  Jenkkifutiksen Hall of Famen jäsenet