Suomalaisvalmentajat ulkomailla

Marianne Pahkala becomes the first female coach in the Vienna Vikings’ history

Ville Ferm apuvalmentaa nyt Arena footballin parissa Georgiassa

Pitkän linjan suomalainen high school football valmentaja

Neljä kuukautta Georgian yliopiston fysiikkavalmentajana

Coach Toni Bärlund tositoimissa Virginiassa

Miesten maajoukkueen 1983 päävalmentaja – Don Jones

East City Giantsin valmentajana kaudella 1981 toimi pesunkestävä mormoni nimeltään Donny ”Don” Jones. Hän oli pelannut Washingtonin Monroe high schoolin -pelinrakentajana. Myöhemmät yliopisto-opinnot hän suoritti BYU Idahon opinahjossa. Giantsin ja Jonesin yhteinen kausi päättyi SM-finaaliin, jossa MAJS otti voiton 30-24. East City Giantsin rivejä ohjasi Kanadan suurlähetystön Mel  Swenson päävalmentajana sekä hänen apunaan amerikkalainen Don Jones.

Vuonna 1983 Don Jones sai tarjouksen, josta oli vaikea kieltäytyä. 22-vuotiaalle Jonesille tarjottiin paikkaa Suomen ensimmäisen maajoukkueen päävalmentajana. Jonesin siihen astiset ansiot valmentajana olivat vaatimattomat, mutta hän korvasi teknisten ja taktisten tietojen puutteet harjoituttamalla joukkuetta runsaasti ja pitämällä sen itsetunnon korkealla. 

Ensimmäisiin EM-kisoihin 1983 osallistuivat isäntämaan lisäksi Länsi-Saksa, Suomi, Ranska ja ltävalta. Suomen amerikkalaista päävalmentajaa Don Jonesia huoletti pelaajien pieni koko, sillä kisajoukkueessa oli ainoastaan kolme yli satakiloista pelaajaa. Juha Liedes toimi joukkueen hyökkäyksen apuvalmentajana ja Olli Aho puolustuksen puolella. Kolmas apuvalmentaja oli Matti Pitsinki, joka toimi myös huoltajana.

Sunnuntai-illan finaalissa Suomi kohtasi isokokoisen ltalian. Katsomo oli tupaten täynnä, kun 3500 henkeä oli saapunut paikalle. Suomen kuudesta seurajoukkueesta kootun maajoukkueen henki oli hioutunut yhtenäiseksi. Italian päävalmentaja Raymond Semko arveli ennakkoon päättyvän italialaisten 3-4 maalin voittoon. Vicenzan NATO tukikohdassa työskennellyt Semko valmensi Milano Rhinosin maan mestariksi vuosina 1981-1983.

Ensimmäinen jakso päättyi 0-0. Juoksupainotteista hyökkäystä pelannut isäntämaa teki Milano Rhinos tandemilla, qb Lino Benezzoli – wr Gianluca Gerosan Gianluca Gerosan, heittomaalin 2. neljänneksen alkajaisiksi. 6-0 jäi puoliaikatulokseksi.

Suomi sinnitteli mukana ottelussa hyvällä tekniikalla ja nopeudella. 12-0 lukemat syntyivät, kun Benezzoli heitti vapaaksi Gerosan lähes identtisellä maalilla kuin ensimmäinen. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Suomi eteni kentän toiseen päätyyn vaihtelevilla kuvioilla. 10 jaardin päässä sentteri Lassi Haavisto yritti kalastaa paitsiota italialaisille, mutta tilanne päätyi lopulta italialaisten peittämään irtopalloon.

4.llä jaksolla Italian luotto-ori Giorgio Longhi juoksi läpi Suomen puolustuksen. Suomi kavensi vielä Kari Ketosen 60 jaardia pitkällä heittopelillä Ari Tuulelle. Italia eteni finaalissa 250 jaardia ja Suomi 90. Italia voitti EM-kultaa numeroin 18-6. Ari Tuuli valittiin kisojen MVP-pelaajaksi. Päävalmentaja Jones oli ylpeä joukkueestaan. Coach Jones onnistui loistavasti ja luotsasi Suomen maajoukkueen yllätyksellisesti aina hopeamitaleille asti.

– Suomen menestyminen kisoissa oli tuhkimojoukkueen voitto, vaikka emme tuoneetkaan mestaruutta. Me yllätimme muut.

Don Jones on tehnyt elämäntyönsä jenkkifutiskentillä, nimittäin Tarkett Sports Fieldturf yhtiössä, jonka aluejohtajana hän toimii nykyisin Seattlessa. Hyvin menestynyt Jones on pitänyt maajoukkueensa pelaajiin yhteyttä ja delegaatio suomalaisia kävi tapaamassa häntä 2023 Seattlessa ja seurasi yhdessä Seattle Seahawksin NFL-ottelua Jonesin aitiosta.

Opinnäytetyö on yksi merkittävimmistä vaiheista opiskelun loppusuoralla. Yliopistoissa puhutaan kandidaatin, pro gradu -töistä ja tohtorin väitöskirjoista, ammattikorkeakouluissa opinnäyte- tai lopputöistä eli oppareista.  Jos olet kiinnostunut tekemään sen SAJL:n toimeksi antamana innostavasta yhteisestä aiheesta, niin laita tietoa tänne.

Lue vielä Aija Saaren artikkeli  opinnäytetyö aiheesta.

Aihe                                Vuosi                 Työn nimi                                                                                                                        Tekijä

2024 mennessä (listaa päivitetään) 

Korona-aika on tuonut omat haasteensa fysiikkaharjoitteluun. 

Volt Athleticsin runsaat liikemallistot ja harjoitteet tuovat toivottavasti apua itsenäiseen harjoitteluun. 

Apuvälineitä valmennukseen

Työpajan tavoitteena on

1) pohtia kyselyanalyysin kautta valmentajuuden nykytilaa seurassanne,

2) hahmottaa tiivis aihio tarpeenne mukaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelman pohjaksi tai seuran valmentajuuden tulevaisuudenkuvaan 2020-luvulla sekä

3) kirjata ensimmäiset toimenpiteet heti toteutettavaksi.

Työ on ensisijaisesti teitä itseänne ja seuran omaa kehitystyötä varten. Kyselyanalyysin ja sen teemojen on tarkoitus herättää ajattelua ja antaa pohdittavaa seuran omaan toimintaan.

Ohje työpajan järjestämiseen:
Toteuttakaa työpaja seuranne valmennuspäällikön (tai vastaavan henkilön), lasten, nuorten tai aikuisten kilpaurheilijoita valmentavien valmentajien (vähintään kaksi valmentajaa, voi olla useampia) yhteistyönä. Jos seuran hallituksessa on erikseen valmennustoiminnasta ja taloudesta vastaavat luottamushenkilöt, ottakaa heidät mukaan. Lisäksi työstössä tulee olla mukana vähintään yksi urheilija. Varatkaa työpajaan noin kolme tuntia. Suosittelemme ajankäytöllisistä syistä, että täytätte etu- tai jälkikäteen seuraavat kaksi sivua eli työpajan toteuttamisen ja osan

1) Perustiedot ja keskitytte työpajassa ja keskitytte osien

2) valmennuksen organisointi ja

3) valmennusosaaminen ja yhteistyö kohtiin. Kyselyanalyysi on hyvä lähettää työpajaan osallistujille etukäteen toteutettavaksi.

1.Työstäkää itsearviontina valmentajuus seurassa kyselyanalyysi
2.Pohtikaa tarpeenne mukaan, mitkä ovat seuraavan vuoden toimintasuunnitelmanne painopisteet ja / tai mikä on seuranne valmentajuuden tulevaisuudenkuvan aihio 2020-luvulla, nostakaa esille keskeisimmät ajatukset ja kirjatkaa ne valitsemaanne muotoon 
3.Keskustelkaa nykytilanteen ja tulevaisuudenkuvan välisistä eroista ja haluatteko kiihdyttää valmentajuuden kehitystä tulevaisuudenkuvan suuntaan sekä mitä olette valmiit tekemään sen eteen (kunkin kiinnostus, työaika ja seuran resurssit), kirjatkaa lyhyt yhteenveto keskustelusta
4.Pohtikaa nykytilan analyysin ja tulevaisuudenkuvan pohjalta mitkä ovat parhaat jo olemassa olevat valopilkut, joita halutaan lisätä ja mitä on tärkeintä tehdä käytännössä seuraavan puolen vuoden aikana.

valmentajuus-seurassa-itsearviointityokalu-13.6.2017