SUEKIN tutkimuksesta tärkeää tietoa liikunnan ja urheilun vastuullisuustyöhön
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK selvitti Suomen Olympiakomitean toimeksiannosta urheiluyhteisön työntekijöiden kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta. Lisäksi SUEK selvitti urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa. Amerikkalaisen jalkapallon pelaajat osallistuivat aktiivisesti tutkimukseen.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto sanoo SUEKin tuoreen tutkimuksen osoittavan suuntaa yhä paremmalle vastuullisuustyölle liikunnassa ja urheilussa. Samalla tutkimus kertoo, ettei liikunnan ja urheilun tilanne ole poikkeuksellinen verrattuna muihin yhteiskunnan toimialoihin.
-Epäasiallisen kohtelun vastaista työtä on tehty päättäväisesti jo useiden vuosien ajan, mutta työtä on myös paljon jäljellä. On tärkeää, että seuraamme asioiden tilaa ja edistymistä säännöllisillä selvityksillä, jollainen tämä SUEKin tutkimuskin on, Susiluoto sanoo.
-Suomalaisessa liikunnassa ja urheilussa epäkohtia esiintyy samassa mittakaavassa kuin muillakin yhteiskunnan toimialoilla. Emme ole jääneet asioiden ratkomisessa pelkän viranomaistoiminnan varaan, vaan olemme rakentaneet oman vastuullisuusohjelman ja omat prosessit, joilla vakavia rikkomuksia voidaan käsitellä. Nämä prosessit ovat tärkeä lisä suomalaisen yhteiskunnan lakisääteiselle menettelylle, Susiluoto kertoo.
Urheilijoiden kokemukset otettava vakavasti
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa selvittäneen tutkimuksen mukaan urheilijoilla on odotetusti paljon myönteisiä kokemuksia. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin kokenut myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää. Yleisintä oli oman tekemisen epäoikeudenmukainen ja pilkkaava arvostelu. Vähiten koettiin fyysistä väkivaltaa.
–Urheilijoiden kokemat epäkohdat liittyvät pääasiassa puheeseen ja käytökseen, mutta kaikki havainnot on otettava vakavasti. Puheen ja käytöksen tulisi olla arvostavaa, oli kyse sitten kilpaurheilusta, seuratoiminnasta tai muusta liikunnan ja urheilun muodosta. Lisäksi on tärkeä sanoa ääneen, että seksuaalista häirintää ja fyysistä kajoamista ei hyväksytä missään muodossa, Susiluoto painottaa.
Tutkimukseen vastanneet toivoivat urheiluyhteisöltä varhaisen puuttumisen ja kielteisten kokemusten selvittämisen toimintamallien kehittämistä. Lisäksi toivottiin panostamista yhdenvertaisuutta vahvistaviin toimintatapoihin.
-Näitä asioita työstämme parhaillaan koko urheiluyhteisön voimin. Meillä on jo lukuisia asiaan liittyviä toimenpiteitä, erilaisia ilmoituskanavia, vastuullisuuden asiantuntijoita ja häirintäyhteyshenkilöitä, koulutusta ja valistusta. Näitä lisäämme jatkuvasti, ja luonnollisesti myös jokaisella lajiliitolla ja seuralla on operatiivinen vastuu näiden asioiden edistämisessä, Susiluoto kertoo.
Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa -tutkimus toteutettiin yhteistyössä noin 50 urheilujärjestön kanssa ja siihen vastasi yli 2 000 kilpaurheilijaa. Järjestöt lähettivät kyselyn omille kilpaurheilijoilleen. Tutkimus oli jatkoa kaksi vuotta sitten julkaistuun Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimukselle.
Jenkkifutis saa oman lajiraportin
Amerikkalaisen jalkapallon pelaajat vastasivat aktiivisesti SUEKin kysymyksiin ja vastausten määrä ylittää erillisille lajiraporteille asetetun alarajan. Lajikohtaiset raportit toimitetaan lajiliitoille joulu- tai tammikuussa. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton toiminnanjohtaja Mika Heinonen näkee urheilijatutkimuksen tulokset merkittävänä mahdollisuutena toiminnan kehittämiselle.
-Oli hienoa, että meidän urheilijamme vastasivat aktiivisesti kyselyyn. Nyt saamme tarkennusta oman lajimme urheilijoiden kokemuksista. Toki jo tämä kooste tuo esiin haasteita, joiden torjumiseen meidän pitää jatkossa löytää entistä parempia keinoja. Yksilön arvostaminen puheessa ja toiminnassa mahdollistaa ilmapiirin, jossa jokainen toimija pääsee kukoistamaan. Tähän toivon jenkkifutis- ja lippupalloperheen mukaantuloa yksilöinä, joukkueina, seuroina ja liittona.
Työympäristössä jokaisella on vastuu
SUEK selvitti urheiluyhteisön palkkatyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja epäasiallisesta kohtelusta viimeisen vuoden ajalta. Selvitys tehtiin Suomen Olympiakomitean toimeksiannosta. Epäasiallisen kohtelun kokemukset liittyivät urheiluyhteisössä eniten työpaikkakiusaamiseen, kuten esimerkiksi aiheettomaan osaamisen arvosteluun, mitätöintiin ja vähättelyyn. Kiusaamista ilmoitti kokeneensa yli 20 prosenttia vastaajista.
-Tähän ilmiöön tulee puuttua päättäväisesti. Vastuu on liikunnan ja urheilun kaikilla toimijoilla ja tahoilla, jokaisella meistä. Urheilun kattojärjestönä Olympiakomitealla on vastuu tarjota tietoa ja koulutusta jäsenistöllemme ja auttaa yhteisen vastuullisuusohjelman integroimisessa jäsenjärjestöjen toimintaan. Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä SUEKin, viranomaistahojen ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa koko liikunta- ja urheiluverkostoon liittyvissä vastuullisuusasioissa, Susiluoto kertoo.
Urheiluyhteisöä koskeneessa tutkimuksessa oli mukana Olympiakomitean henkilöstö sekä sen kutsumana Olympiakomitean jäsenet sekä keskeiset sidosryhmät kuten liikunnan aluejärjestöt, Huippu-urheilun instituutti KIHU, urheiluopistot sekä urheiluakatemiat.
