Suomi on amerikkalaisen jalkapallon eurooppalainen suurvalta 13 arvokisamitalillaan ja viidellä mestaruudellaan. Viimeisestä mestaruudesta on kuitenkin vierähtänyt aikaa jo 23 vuotta. Tulevana lauantaina uusi sukupolvi pelaajia pääsee ensi kertaa taistelemaan EM-tittelistä.

Suomen tuorein ja järjestyksessään viides miesten Euroopan mestaruus voitettiin 20.8.2000.  Vahvana ennakkosuosikkina peliin lähtenyt kotijoukkue Saksa nujerrettiin huikeassa vuoristoratamaisessa pelissä, jossa isännät johtivat peliä puoliajalla 23-10 ja siirtyivät kolmannen neljänneksen alussa jo 29-10 johtoon. Ottelun momentum kääntyi Suomelle Miikka Riionheimon katkaistua saksalaisten TD-yrityksen omalla maalialueella ja palautettua pallon vastapäiseen maaliin huikealla suorituksella.  Suomi voitti ottelun lopulta niukimmalla mahdollisella marginaalilla 29-30.

”Eihän me näin paskoja olla ruvetaan pojat pelaamaan”

Ottelussa ratkaisevan TD:n juossut pelinrakentaja Petrus Penkki muistaa pelin vaiheet vielä vuosikymmenten takaa kuin eilisen:

-Tulee mieleen kuinka nopeasti oltiin 14-0 tappiolla, kun Saksan NFLE rissu Jorg Heckenbach teki kahdesta ekasta Saksan hyökkäysvuorosta maalin. Tohon päälle heitin lyhyestä kuvasta intterin, joka palautettiin maaliin ja oltiin 20-0 tappiolla ekan neljänneksen jälkeen.

-Tässä vaiheessa meno oli katsomossa, kuten Reperbahnilla konsanaan. Meidän sivurajalla ajatukset lähinnä oli: ”Eihän me näin paskoja olla ruvetaan pojat pelaamaan.” Lähinnä ammattiylpeyden kautta lähdettiin, koska voitosta ei tartte puhua vielä, kun 3TD perässä ollaan. Toisella neljänneksellä päästiin peliin mukaan kummallakin puolella palloa ja kavennettiin puoliaikatilanteeksi 23-10.

-Saksa aloitti vahvasti toisen puoliajan ja teki maalin toisen puoliajan alkuun 29-10. Saksa oli laittamassa naulaa arkkuun kun CB Miikka Riionheimo katkaisi maalialueella syötön. Pallo mukavasti vauhdissa kiinni ja sivurajaa maaliin asti. Tuohon päälle puolustukselta heti kolme ja ulos. Me hyökkäyksessä muutettiin hommia menemällä enemmän 3 ja 4 rissun muotoihin, jonka kautta saatiin lyhyillä ja keskipitkillä heitoilla palloa liikutettua kivasti. Hyvän driven viimeisteli RB Marko Vartiainen juoksemalla parin saksalaistaklaajan läpi kavennuksen 29-24.

-Kavennuksen jälkeen tuli fiilis, että me hoidetaan tää vielä, koska tunnelma oli vastapuolen sivurajalla aika kireä ja katsomo oli myös verrattain hiljainen.

-Puolustus ei Saksalle viimeisellä neljännellä juuri mitään antanut. Hyökkäyksessä kun saatiin pallo takaisin, niin seurasi pelin paras drive jossa edettiin heittoa ja juoksua sekoittaen. Kutsuttiin bootleg heitto maalin läheltä, jossa sen verran tilaa antoi Saksan puolustus, että sain juostua johto ja voittomaaliin 30-29.

-Yleisesti pelistä voi sanoa, että se oli aika tunteiden vuoristorataa. Pelinjälkeinen fiilis todella euforinen. Varsinkin muistan, kun pelin jälkeisestä pressitilaisuudesta kävelin meidän pukukopeille ja millainen aito ilo huokui ja kuului jo 50m päähän kopista.