Jenkkifutiksen Hall of Fame finalistit 2023 nyt selvillä
Jenkkifutiksen Hall of Fame valitsee vuosittain 0-4 uutta ansioitunutta jäsentä. Kauden 2023 Hall of Fame -valinnat ovat edenneet toiselle äänestyskierrokselle. Finalisteja ovat Efe Evwaraye, Eero Heinonen, Veijo Jäsberg ja Jan-Erik Nyrövaara
Valinta Hall of Famen jäseneksi on korkein kunnianosoitus, mitä amerikkalaisessa jalkapallossa voi Suomessa saavuttaa. Jenkkifutiksen Hall of Fameen voi päästä jäseneksi vasta viisi vuotta pelaajauran päättymisen jälkeen. Uusiksi jäseneksi voidaan valita pelaajien ohella myös mahdollistajia. Mahdollistajia ovat mm. valmentajat, tuomarit ja toimihenkilöt. Mahdollistajan roolissa voidaan valita jäseneksi, vaikka ehdokas olisi edelleen aktiivinen toimija.
Valinta HOF-jäseneksi on vaativa ja edellyttää laajaa kannatusta HOF-jäsenten keskuudessa. Usein ehdokkuus voi kestää vuosien ajan. Vuoden 2023 finalisteista kaksi oli mukana myös vuoden 2022 toisella äänestyskierroksella.
Kauden 2023 Hall of Fame -valintojen toiselle kierrokselle ovat edenneet:
Efe Evwaraye (LB)
Efe Evwaraye on yksi suomalaisen jenkkifutiksen kaikkien aikojen pelaajista. Hänen uransa alkoi Vaasa Vikingsin junioreissa vuonna 2002 ja päättyi Royalsissa vuonna 2017. Uransa aikana hän ehti pelata Suomessa myös Roostersissa, Crocodilesissa, Butchersissa ja Wolverinesissa ja ulkomailla Saksassa Kiel Baltic Hurricanesissa ja Ruotsissa Tyresö Royal Crownsissa. Kaikissa seuroissaan Evwaraye edusti merkittävällä tavalla voittamisen kulttuuria ja johtajuutta.
Evwarayella on kaksi Suomen mestaruutta ja kaksi SM-hopeaa, EM-pronssi ja U19 Pohjoismaiden mestaruus.
Urheilutoimittajien liitto ry on valinnut Evwarayen parhaaksi amerikkalaiseksi jalkapalloilijaksi vuosina 2010 ja 2011. Tämän lisäksi hänet on valittu kolme kertaa Vaahteraliiga All Starsiin, vuoden puolustajaksi 2009 ja tulokaskaudellaan 2003 vuoden tulokkaaksi.
Eero Heinonen (RB)
Eero Heinonen oli aikakautensa ylivoimaisimpia keskushyökkääjiä ja jenkkifutareita. Heinonen aloitti jenkkifutisuransa vuonna 1996 ja pelasi vuoteen 2005 asti. Ura alkoi Espoo Coltsissa ja viimeiset ottelunsa hän pelasi Vienna Vikingsin paidassa.
Heinosen maajoukkue-edustusten parhaita saavutuksia ovat EM-kulta 2000 ja -hopea 2001. Junioritasolta EM-pronssi 1998. Vaahteramaljan hän on voittanut 4 kertaa hänet on palkittu 2 kertaa Vaahteramaljan MVP:nä. SAJL all stars valintoja on useilta vuosilta. Vuonna 1999 hänet palkittiin Vaahteraliigan vuoden tulokkaana, vuonna 2000 Ari Tuuli Trophylla vuoden etenijänä ja vuonna 2003 hänet valittiin vuoden jenkkifutariksi.
Heinonen kuuluu harvalukuiseen joukkoon suomalaisia, jotka ovat voittaneet World Leaguen/NFL Europen mestaruuden World Bowlin vuonna 2003 Frankfurt Galaxyn joukkueessa.
Veijo Jäsberg (OL)
Veijo Jäsberg oli yksi suomalaisen jenkkifutiksen alkuvuosien ehdottomista profiilipelaajista. Entisenä maaottelutason judokana sekä SM-tason voimanostajana ja käsipallovalmentajana hänellä oli tietoa ja ymmärrystä siitä, millaista asennetta ja tekemistä huipulle pääseminen ja siellä pysyminen vaatii. Tämän tietotaidon Jäsberg toi oman seuransa Roostersin ja miesten maajoukkueen käyttöön. Hänen fyysinen voimansa ja useassa eri palloilulajissa kehittynyt pelisilmänsä loi jykevän pohjan Roostersin tavaramerkiksi muodostuneelle vahvalle juoksupelille. Jäsbergin ulkoinen olemus yhdistettynä isällisen rauhoittavaan käytökseen takasi merkittävästi niin Roostersin kuin maajoukkueenkin menestystä 1980-luvun puoliväliin saakka.
Jäsberg saavutti pelaajana kolme Suomen mestaruutta ja EM-hopeaa. SAJL:n All Stars -joukkueeseen hänet valittiin kolme kertaa.
Pelaaminen lisäksi Jäsberg kykeni myös hyödyntämään omia kontaktejaan ja verkostojaan koko lajin hyväksi. Omalla arvovallallaan hän edisti kiven takana olleiden kenttävuorojen saamista myös jenkkifutaajien käyttöön.
Veijo Jäsberg menehtyi kesällä 2023 pitkäaikaisen sairauden murtamana.
Jan-Erik Nyrovaara (DB/WR)
Jan-Erik ”Oppo” Nyrövaara aloitti jenkkifutisuransa syksyllä 1982 vain 15-vuotiaana ja oli ensimmäisiä ns. toisen sukupolven pelaajia. Hän oli aloittavan kokoonpanon pelaaja ensimmäisestä Vaahteraliigaottelustaan lähtien (MAJS vs. Rams kesäkuu 1983) vain 16-vuotiaana. Pelaajaura Vaahteraliigassa kesti 9 kautta, joista 7 enimmäkseen puolustuksen takakentällä, yksi kausi ns. molempien suuntien pelaajana (WR + DB) ja yksi kausi enimmäkseen hyökkäyksen takakentän pelaajana (WR).
Nyrövaara debytoi maajoukkueessa kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana (17 v. 1 kk 15 pv) kahdessa ottelussa William Jewell Collegea vastaan 1984.
Nyrövaara on voittanut SM-kultaa 1989 ja hopeaa 1998. Hänet on valittu Vaahteraliigan All Stars-joukkueeseen vuosina 1986, 1987 ja 1989. Vaahteramaljan MVP:ksi hänet on valittu 1989. Maajoukkueessa hän on voittanut EM-pronssia 1987. Lisäksi Nyrövaaralla on A-juniorien SM-kulta vuodelta 1985 ja kaksi SM-hopeaa.
Nyrövaara edusti Coltsia koko Vaahteraliigauransa ajan ja oli joukkueensa johtavia pelaajia ja kantavia voimia sen uudessa nousussa.
Näin edetään
Toisella kierroksella Hall of Famen jäsenet valitsevat kunkin finalistin kohdalla kyllä/ei -vastauksen. Tullakseen valituksi, ehdokkaan tulee saada 2/3 äänestäneiden äänistä. Jo finalistiksi pääsemistä pidetään kunnia-asiana.
Hall of Fame yhteisö onnittelee kaikkia finalisteja!
Tutustu: Jenkkifutiksen Hall of Famen jäsenet
