Vaahteramaljan erotuomaristo nimetty
Vaahteramalja on paitsi pelaajien, myös erotuomareiden kauden huipennus, finaali, jonka kokoonpanoon asetetaan kahdeksan kauden läpivienyttä onnistujaa. Ylemmillä tasoilla erotuomarointi on kilpaurheilua. Tänäkin vuonna finaaliryhmä koostuu sekä pitkäaikaisesta kokemuksesta että tuoreesta intohimosta kehittää itseään erotuomarina. Ottelun päätuomarina toimii Harri Toijala.
Erotuomarijohtaja Joonas Seppelin on asettanut kauden 2026 Vaahteramaljaotteluun seuraavat erotuomarit:
Päätuomari Harri Toijala, aputuomari Jesse Kalevo, linjatuomari Juho Juvenius, rajatuomari Matti Mäkäräinen, kenttätuomari Aleksi Kokkonen, sivutuomari Tuomas Tuuli, takatuomari Pasi Roimela ja varalla oleva erotuomari Marko Immonen.
Lue alta, millä perustein Vaahteramaljaryhmä on koottu, ja mitkä asiat erotuomarijohtajan valintoihin vaikuttaa.
Liigan erotuomaritoiminta on avoimesti kritisoitua ja tarkasti analysoitua
Vaahteramaljanimitysten taustalla on vuosittain määritetyt kriteeristöt, joista arvioidaan kolme eri osa-aluetta. Nämä ovat onnistuminen kentällä, osaaminen sekä kuluneen kauden aktiivisuus ja asenne.
Tarkemmin avattuna onnistumiseen kentällä vaikuttavat ns. kutsut, eli minkälaisia toimenpiteitä erotuomari on tehnyt, kuten osoittanut virheitä ja lippuja niiden merkiksi, miten nämä kutsut ovat onnistuneet, eli oliko lippu oikein vai aiheettomasti heitetty, tai jäikö erotuomarilta virheitä havaitsematta. Näitä tarkkaillaan miesten Vaahteraliigasta jokaisesta ottelusta, jokaisesta downista, jokaisen erotuomarin osalta niin pitkälti, kuin tallenne ottelutilanteiden analysointia mahdollistaa. Kutsujen ohella onnistumiseen vaikuttavat kommunikaatiotaidot ja -toiminta, sekä erotuomareille määritetyn mekaniikan oikeanlainen toteutus.
Osaamista mitataan sääntökokeilla ja mekaniikkatehtävillä. Lajitietämyksen ohella osaamiseen vaikuttavana yksittäisenä tekijänä mitataan erotuomarin valmennettavuutta (coachability), joka on tärkein ominaisuus ja edellytys yksilön osaamisen kehittymiselle. Valmennettavuus-sanan vapaa suomennos sisältää vahvan tahdon kehittyä ja ottaa annettua palautetta vastaan sekä kyvyn implementoida uutta opittua tietoa ja taitoa käytännön toimintaan.
Aktiivisuus ja asenne ovat tärkeitä tekijöitä joukkuelajissa, jossa myös erotuomaristo muodostaa kiinteän kokoonpanon kuhunkin tuomitsemaansa otteluun. Vaahteraliigatasolla aktiivisuuden osoitus edellyttää sitoutumista koko kauteen ja erotuomaritehtävien priorisointia annettujen nimeämisten mukaisesti. Positiivisuus on tärkeä osa asennejohtajuutta. Olla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Käyttäytyä positiivisesti ryhmää ja peliä palvellen sekä edistää ottelun sujuvuutta ja yhteistyötä. Asenne ratkaisee paljon tässä työssä; välinpitämättömyyttä ei voi olla ottelutapahtumien suhteen, mutta sitten taas esimerkiksi katsomohuuteluiden suhteen täytyy kyetä suhtautumaan hyvinkin välinpitämättömästi.
Jokaiseen otteluun tulee valmistautua huolellisesti. Vaahteraliigaottelussa erotuomareiden ohjattu pregame-valmistelu alkaa jo 2,5 tuntia ennen aloituspotkua ja hyvän asenteen tulee kantaa ryhmä koko ottelutapahtuman läpi, eli vielä tunnin loppuvihellyksen jälkeenkin.
Näitä kriteereitä arvioidaan koko kauden ajan koko Vaahteraliigan erotuomaristolta, jokaisesta ottelusta. Tarkkailua ja analysointia tekee jokainen liigan erotuomari. Päätuomarit tarkastavat ryhmien tarkkailut ja erotuomarijohtaja puolestaan päätuomareiden tarkastamat ottelut, kooten palautteen toiminnan laadusta ja kehitystarpeista, tai toiminnan linjauksista. Kukin erotuomari tarkkailee muun kuin oman ottelunsa, ja siten jokainen arvioi avoimesti toisia — ja tulee itse ryhmän kesken arvioiduksi. Palautetta on siten osattava sekä antaa, että ottaa avoimesti vastaan.
Erotuomarijohtaja antaa liigan erotuomaritoiminnalle tyydyttävän kokonaisarvosanan
Erotuomarijohtaja Joonas Seppelin valmistautuu Vaahteramaljaan suhteellisen tyytyväisin mielin. Kausi on ollut haasteellinen erotuomareiden käytettävyyden ja korkeimman tason osaajien vähäisen määrän vuoksi. Osa liigapeleistä on tällä kaudella jouduttu tuomaroimaan vaillinaisin kokoonpanoin. Tämä ei ole toivottavaa, eikä näin vahvaa resurssivajetta ole ollut vuosikausiin. Suunta huolestuttaa, etenkin kun samaan aikaan tarjolla on varmasti kaikkien aikojen laadukkain erotuomarikoulutus. Seppelin toivookin, että entistä useampi pelaaja ja valmentaja tulisi mukaan vaikka pienemmällä resurssipanoksella, jotta kuormitus ylemmillä tasoilla helpottuisi. Tämä lisäisi Seppelinin peräänkuuluttamaa tasalaatuisuutta sarjoittain.
Kysyttäessä Vaahteramaljan kokoonpanon asettamisesta, hän toteaa seuraavaa: ”Valitsen ryhmään vuosittain kaudella kriteereiden perusteella parhaiten onnistuneista erotuomareista kombinaation osaamista, intoa ja kokemusta. Nämä asetetaan parhaiten sujuvuutta tukevina ryhminä ensin kilpailullisiin asetelmiin välieräotteluihin ja niissä parhaiten onnistuneet sitten finaaliin. Tänäkin vuonna valintojen tekeminen oli joidenkin kohdalta erittäin helppoa, mutta joillain paikoilla sitten todella vaikeaa. Kokonaisuus muodostuu yksittäisistä erotuomareista, joten sujuvuuden optimoiminen voi edellyttää kompromisseja nimeämisissä. Tänä vuonna molemmat välieräryhmät onnistuivat erinomaisesti, joten valinta ei ollut helppoa.”
Vielä Seppelin ei tahdo katsoa ensi kauden suunnitelmiin. Ensin on viimeisteltävä huolellisesti tämä kausi, myös Vaahteramaljan jälkeen, ja sitten purettava kauden anti yhdessä erotuomareiden kanssa. Sen jälkeen jatkuu kehitystyö. Mutta yksi asia on Seppelinillä jatkuvasti mielessä; uudet erotuomarit, joille hän lähettää terveisensä:
-Toivoisin erityisesti vanhojen pelaajien tulevan mukaan tuomaritoimintaan. Tämä on hieno mahdollisuus jatkaa lajin parissa peliuran jälkeen. Mukaan pääsee pienellä vaivalla ja panostuksella. Tuomariyhteisö on mielestäni hieno ja lämmin porukka, ja jos hommaan lähtee tosissaan, se antaa myös hyvän mahdollisuuden itsensä haastamiseen ja myös kilpailulliseen tavoitteellisuuteen. Jos sinussa on vielä kilpaurheilijaa jäljellä, niin tule ja totea se itse.
Seppelin on nimittäin itse entinen jenkkifutari ja yhä kilpaurheilija. Tällä kaudella hän on jatkanut aiempaa ELF-uraansa sen seuraajan EFA-sarjan päätuomarina matkaten otteluihin ympäri Eurooppaa. Samalla, kun hän on johtanut kotimaan toimintoja. AFLE:stä hän kieltäytyi aikatauluhaasteiden vuoksi — jenkkifutis kun ei ole tämänkään lajiaktiivin palkkatyö. Kilpailullisuus näkyy hänen kokonaisvaltaisessa suhtautumisessaan erotuomaritoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen. Seppelin tahtoo tarjota suomalaisille mahdollisuuksia edetä kansainvälisille erotuomarikentille ja luoda uusia uramahdollisuuksia lajia rakastaville ihmisille, kun peliura päättyy, tai valmennustyöhön ei enää ole aikaa.
-Erotuomaritoiminta edellyttää ensisijaisesti liikkumista kauden aikana, mutta off-seasonilla toimintaa voi kehittää suurelta osin itsenäisesti ja kotoa käsin, hän huomauttaa.
Kuvat: Laura Helminen & Jari Turunen
