Search
Close this search box.

Nuoret, flag

Suomen nuorten flag-maajoukkueiden historia

Suomen poikien maajoukkueen menestysvuodet ajoittuvat 90-luvulle. Suomen pojat olivat 1990-luvulla kiistatta Euroopan paras nuorten maajoukkue lippupallossa. Suomalaiset voittivat neljä EM-kultaa U16-ikäluokassa peräkkäin 1995, 1996, 1997 ja 1998.

VuosiSarjaSijoitusPaikka
1995U16EM-kultaSuomi
1996U16EM-kultaItalia
1997U16EM-kultaHollanti
1998U16EM-kultaSveitsi

2008 EM-kisat

 

#

Sukunimi

Etunimi

Pelipaikka

s.aika

Seura

7

Haro

Petteri

QB/S

1994

Espoo Devils

23

Huovinen

Harri

C/LB

1993

Sipoo Bulldogs

44

Kajaste

Rasmus

C/LB

1993

Rajaritarit Lappeenranta

28

Kortman

Riku

RB/LB

1994

Helsinki Roosters

31

Linnainmaa

Kimi

WR/S

1994

Helsinki Roosters

82

Mahlamäki

Matias

WR/CB

1993

Bulldogs Sipoo

11

Pischow

Santeri

CB/WR

1994

Porvoon Butchers

88

Saarinen

Jerry

WR/S

1993

Seinäjoki Crocodiles

9

Sänkiaho

Karri

QB/S

1993

Helsinki 69ers

12

Thorström

Teemu

CB/WR

1993

Turku Trojans

Lippupallon EM-kisat 2008 Ranskassa

PISTEIDENTEKIJÄT

#SukunimiEtunimiPosRanskaBelgiaItävaltaSveitsiHollantiSveitsiBelgiayht.
7HaroPetteriQB/S        
23HuovinenHarriC/LB1212612   42
44KajasteRasmusC/LB 661 7 20
28KortmanRikuRB/LB   661720
31LinnainmaaKimiWR/S66   6624
82MahlamäkiMatiasWR/CB   6   6
11PischowSanteriCB/WR    6  6
88SaarinenJerryWR/S6 6617834
9SänkiahoKarriQB/S        
12ThorströmTeemuCB/WR 6  1  7
    24301831142121 

U15 maajoukkue pelasi tasaisesti ja voitti tärkeiksi kaavaillut ottelut Sveitsiä ja Belgiaa vastaan.  Euroopan kovat  lippupallomaat kuten Ranska ja Itävalta olivat vielä liian taitavia.

Perjantaina patongin luvattuun maahan saapunut joukkue vietti hiljaisen hetken tutustumalla Notre Damen kirkkoon ja Seinen elegantteihin rantaväyliin. Iltapäivän tärkein tapahtuma oli kuitenkin harjoitukset Luxembourgin puistossa, jossa ensin nurmella harjoitellut Suomi ystävällisesti pyydettiin siirtymään hiekkakentälle. Ranskalaisia jalopuita väistellen kertaus kuvioista onnistui hienosti.

Isäntämaa Ranska antoi lippupallo opetusta ensimmäisessä ottelussa numeroin 24-67. Suomen joukkue pelasi ajoittain tasaista peliä, mutta turhat pallon pudotukset veivät ranskalaisia eteenpäin.

Seuraavaksi vastassa oli uusi maa lippupallossa Belgia, jonka Suomi käänsi puoliaikatappiosta iloiseksi voitoksi 30-25. Suomi on käyttänyt kielen tuomaa etua sumeilematta ja lintujen nimillä kutsutut heittopelit kuten Alli, Hanhi, Sotka, Kotka … ovat olleet lintuja paikallaan.

Kolmas ottelu lauantain aurinkoisella Bondouflen Stadionilla oli Itävaltaa vastaan. Viime vuoden MM kolmonen piti lippupallohanskat tiukasti käsissään ja voitti ottelun 18-41. Ottelussa myös safetya pelannut pelinrakentaja Karri Sänkiaho otti yhden syötönkatkon.

Iltapäivän neljäs 2 x 25 minuutin taisteluista pelattiin Belgian voittanutta Sveitsiä vastaan. Suomi oli pari pistettä puoliajalla tappiolla. Suomalaispoikien kova puolustuspeli, jossa Matias Mahlamäki teki Suomelle ensimmäisen puolustusmaalin palauttamalla syötökatkon maaliin 30 jaardin matkan. Toisella jaksolla Suomen puolustus piristi entisestään otteitaan ja yksi hahmo oli Riku Kortman, joka otti kolme syötönkatkoa.

Suomi taistelee pääsystä mitalipeleihin, sillä 17.30 Suomen aikaa alkava ottelu Saksaa vastaan vie Suomen voitolla neljän parhaan joukkoon.

Suomi pelasi turnauksen heikoimman ottelun Saksaa vastaan. Hyökkäys draivasi ensimmäisellä puoliskolla pallon 5 jaardin päähän maalista, mutta virheet ja pallojen pudotukset johtivat lopulta Saksan helpohkoon voittoon 0-31. Lauantain kuudes ottelu pelattiin maitohappoisin reisin ja turnauksen ehdottomasti atleettisin joukkue Hollanti voitti matsin 14-47. Pelinrakentajana pelasi pirteästi 14-vuotias Petteri Haro.

Toisena pelipäivänä Suomi pelasi siis sijoista 5.-7. Suomi hävisi motivoituneelle Sveitsille 21-33. EM-kisojen 6. sija oli lopulta Suomen sijoitus, kun Belgia voitettiin 21-14. Voittomaali syntyi 15 sekuntia ennen loppuvihellystä Karri Sänkiahon linkoamalla pitkällä heitolla Riku Kortmanille.

EM-kisojen lopulliset sijoitukset:

  1. Hollanti

  2. Itävalta

  3. Ranska

  4. Saksa

  5. Sveitsi

  6. Suomi

  7. Belgia

Suomalaisten poikien käytös ja pelihuumori sai tunnustusta, sillä U 15 sarjan fair play -palkinnon sain Suomen joukkue.

2007 U15 MM-kisat Lelystad Hollanti

Suomen poikajoukkue haki kokemusta maailman parhaiden lippupalloilijoiden tasosta Hollannin Lelystadissa. Aivan kärkeen ei vielä sijoituttu, mutta tasapäisesti pystyttiin kamppailemaan mitalisti joukkueiden kanssa. Suomi sijoittui seitsemänneksi ensimmäistä kertaa järjestetyissä lippupallon alle 15-vuotiaiden MM-kisoissa Hollannissa 2007. Sijoitusottelussa Suomi kaatoi Espanjan 20-18.

PERJANTAI 21.9.2007

Joukkue majoittautui paikalliseen Katinkulta eli kylpylä resortiin De Eemhofiin. Ottelupäivien jälkeen hauskuutta löytyi lämpimistä altaista ja erityisesti vauhdikkaasta koskesta, jossa saimaannorpat laskivat sydämensä kyllyydestä.

Perjantai iltapäivä vietettiin viimeistellen kuvioita. Joukkueen maskotti ilmestyi paikalle. Iltajuhla oli hieno, ruoka maukasta ja joukkueiden jäsenet saivat kisasponsori Badenilta pallon ja Underarmourilta tuotepaketin kisapaidan lisäksi.

LAUANTAI 22.9.2007

Ensimmäinen ottelu oli erittäin tasaväkinen. Maaleja tehtiin vuoronperään. Puoliajalla Finlandia oli johdossa 21-20 Suomalaisista kunnostautui Ville Roitto ottamalla yhden syötönkatkon. Hienoja pitkiä maaleja tehtiin ottelun jännittävissä viime vaiheissa. Vain kaksi minuuttia oli jäljellä peliaikaa kun vasta 13-vuotias Otso Heinonen tempaisi pallon maalialueelle, jossa Roope Karlsson teki näyttävän olan yli kiinnioton. Suomen puolustus pelasi tiukasti seuraavat neljä itävaltalaisvyörytystä ja sai pallon takaisin Suomen hyökkäykselle. Vain 9 sekuntia kellotaulussa Jukka Lautamatti vapautti keskushyökkääjä Micky Kyei hienoon heittomaaliin, joka toi Suomen lähelle tasoitusta. Viimeinen peli ei tuonut tasoitusta ylimääräisen lisäpisteen muodossa ja näin Itävalta otti tärkeät aloituspisteet. Suomalaiset heittivät toisen jakson alussa kaksi syötönkatkoa aivan maalintekoasemista ja tämä horjutti uskoa pohjoismaisten värien voitokkaaseen triumfiin hetkeksi.

Toisessa ottelussa Hollantia vastaan pelattiin myös tasaista vääntöä. Hollantilaisten nopea heittopeli tuotti aluksi tulosta ja puoliaika meni 14-0, Suomen ennakkoon kovin laitahyökkääjä Miro Lopperi kärsi ensimmäisessä ottelussa saamastaan vammasta jalkapöydän vammasta, joka myöhemmin todettiin Suomessa murtumaksi. Toinen jakso sai taas taistelun aikaiseksi parhaimmillaan joukkue oli maalin päässä isäntämaasta. Hollannilla oli atleetteja täynnä oleva joukkue, joilla mm. maalialueelle suuntautuneissa heitoissa riitti ponnistusvoimaa.

Lauantaina ilta vietettiin italialaisen ruoan merkeissä ja tutustuen purjehduskuntoiseen Batavia -laivan kopioon, jonka alkuperäinen versio purjehti 1600-luvulla Hollannin laivaston alaisuudessa. Hollantilaisten merimahti seilasi Indonesiassa asti rahdaten pääasiassa mausteita vanhalle mantereelle. Pätevä guide kertoi yksityiskohtaisesti laivan kohtalot ja miehistöolot.

  
  
  
  
  

SUNNUNTAI 23.9.2007

Suomi pelasi rennosti Jenkkejä vastaan. Valmennusjohto oli erityisen ylpeä joukkueen hyvistä otteista USA ottelussa, sillä puoliajalla Suomi oli häviöllä 13-14. Yhdysvaltoja edustanut miamilainen koulujoukkue paukutti lopulta loppulukemiksi 41-13. Usalaiset viettivät Jom Kippuria lauantain ja eivät osallistuneet juutalaisen uskonjuhlansa vuoksi lauantain kilpailutoimintaan.

 
Sijoitusottelussa Espanja oli tuttu vastustaja. Edellisen vuoden EM-kisoista neljälle seniorijäsenelle oli jäänyt hampaankoloon isokoinen barcelonalainen kinkku. Espanja pelasi varmaa peliä, mutta ei voinut Suomen vääjäämättömälle loppukirille, jossa viimeinen maali tehtiin vain puoli minuuttia ennen loppua. Espanjalaiset marssivat vielä aivan kalkkiviivoille saakka, mutta sinivalkoisten turnauksen aikana hioutunut puolustuspeli piti kutinsa. Suomi voitti ottelun 20-18.

Lähes poikkeuksena muihin kansainvälisiin kilpailutapahtumiin olivat järjestäjät hoitaneet viehättävät ja pätevät hostit Michellen ja Emilian Suomen joukkueelle. Tytöt jaksoivat kantaa vettä &kylmäpusseja ja opastaa seuraavan tapahtuman alkamisesta ja liikkumisesta. Suomalaispoikien sydämet olivat myytyjä.

Seitsemäs sija oli tyydyttävä, mutta mietintämyssyyn jäi ajatus – entäpä jos ensimmäinen peli olisi kääntynyt Suomelle. Valmentajat löysivät kuitenkin pitkän analyysin jälkeen kaksi syytä:

1. Lelystad sijaitsi hollantilaiseen tapaan 6 metriä merenpinnan alapuolella ja tämä olosuhteena vaikutti suomalaisten esityksiin, kun aiempaa kokemusta alamailla pelaamisesta ei ollut.

2. Toisena syynä pojat pitivät joukkueen maskotiksi ilmaantuneen kilipukin häviämistä ensimmäisen päivän harjoituksien jälkeen. Luultavasti ruotsalaiset olivat sen kaapanneet.

Todellisuudet marginaalit menestymiseen ovat pienestä kiinni. Mutta voittamisen suhteen pienetkin asiat on onnistuttava. Liian monta pallon pudotusta tai missattua säkitystä summautuvat loppua kohti.

Pronssiottelussa Itävallan alppijääkärit kukistivat muutamaa sekuntia ennen loppua Saksan huikealla loppuryntäyksellä. MM-loppuottelussa ja sen jälkeisessä menossa oli tunnelmaa. Hollantilaiset kansanvillitsijät saivat kannustusjoukot liikkeelle. Japanilaisia suosittiin ja USA:n valmentajan sivurajalta huutamat kuviot olivat välillä hyvin vaikeita saada laitahyökkääjille saakka kuulumaan. Alfa-beta-delta … Jenkit pelasivat vain seitsemällä pelaajalla ja painoivat sunnuntaina neljä peliä lähes putkeen. Arvokas suoritus.

Mutta pelit jatkuvat. Mielenkiintoinen kisapaikka on lippupallon EM-kisanäyttämö 2008, kun Ranska järjestää kisat. Silloin Suomen 1993-1994 syntyneiden joukkue on varmasti iskussaan.

Lippupallon on luonteeltaan erilainen peli ehdottomasti kuin kontaktiversionsa ja sen vuoksi se vaatisi omaa liigaa. Mm. japanilaiset olivat pelanneet 8-vuotiaasta asti Kawasakista ja se näkyi pelin vaivattomuutena ja erikoisina pelikuvioina. Jenkkien salaisuus on oma liiga Miamissa. Mosteel footballin juuri uusittu kenttä maksoi 1 000 000 dollaria.

Jukka Lautamatti: Aloittava pelinrakentaja, joka pelasi safetyä ja laitahyökkääjää myös. Jukan liikunnallisuus vei joukkuetta eteenpäin ja muutama hyökkäyspelit olivat suunniteltu vain häntä varten. Lupsakkaa Kymenlaaksolaista huumoriaan kosolti viljellyt kaveri omaa kaikki huippupelaajan ainekset.

Otso Heinonen: Joukkueen kuopus aloitti USA ottelun ja pelasikin sitä suurimman osan. Kova heittokäsi auttaa paikoissa, joissa heitoille ei jää paljon tilaan. Kylmänviileästi pelannut, ulospäin tunteettomasti. Erityisesti pitkissä heitoissa on erityinen touchi.

Eero Vahala: Rauhallinen kaveri tyytyi vaihtomiehen rooliin ja pelasi ajoittain corneria sekä muutamassa ottelussa pelinrakentajaa. Pelin innokas opiskelija sai kannuksensa kansainväliseen tuntumaan kovavauhtisesta pelaamisesta erityisesti USA-ottelussa. Eräs tuomari kertoi suomalaisvalmentajille, että Vahala on todellinen pelinrakentaja prototyyppi.

Miro Lopperi: Herkkäliikkeinen laituri ja safety. Jengin kapteeni ja hengenluoja. Parhaana päivänä kaikki jää käsiin, myös vastustajan pitkät heitot. Otti kaksi syötönkatkoa, jotka tuomittiin samassa pelissä säkityksiksi. Kärsi jalkapöydän murtumasta ensimmäisestä ottelusta lähtien.

Roope Karlsson: Joukkueen varmimmat kädet. Pelasi vasempaa laituria ja ei pudottanut koko kisoissa kuin yhden pallon. Eteni usein sellaisella vauhdilla, että vastustajat pyrkivät vetämään häneltä shortsit jalasta.

Johan Versluis: Jääkiekkoilija lippupalloilijan sotisovassa. Pelasi hajamäärän yrityksiä hyökkäyksessä ja puolustuksessa. Johanin hollantilaiset sukujuuret avasivat paikallisvastustajien salaiset huudot suomalaisille. Liikkuva kaveri, joka teki töitä ennakkoluulottomasti joukkueen eteen.

Henri Jussila: Kehittyi kisojen aikana eniten. Monipuolinen urheilijanuorukainen vieraili hyökkäyksessä Hollanti-ottelussa tekaisten yhden maalin ja lisäpisteen. Muutoin rooli oli joukkueen nopeimpana testattuna säkittäjänä vääräpaitaisten pelinrakentajien perässä juoksemista. Säkkejä syntyi erityisesti Espanja-ottelussa.

Ville-Valtteri Suojanen: Toisissa lippupallon arvokisoissa kaveri täytti paikkansa ja pelasi ennenkaikkea virheettömästi corneria. Perusharrastus amerikkalaisen jalkapallon parissa auttoi myös mankeloimaan muutaman vastustajan liputusrysäköissä nurmen pintaan.

Ville Roitto: Pelasi kaikki yritykset turnauksessa sentterin vaativassa roolissa. Onnistui erinomaisesti aloitussyötöissä ja otti tärkeitä koppeja useissa otteluissa. Puolustuksessa sai muutaman syötönkatkon tukimiehen paikalta. Sai jalkoihin kolhuja, mutta mikään ei pysäyttänyt tätä järvenpääläistä bulldoggia.

Micky Kyei: Turnauksen aikana vaarallisimmaksi suomalaishyökkääjäksi noussut tykkijuoksija. USA:n joukkue oli huomioinut ”Zein” pitkät maalit alkuotteluissa ja piti häntä erikoisvartioinnissa. Lippupallossa ei yleensä juoksemalla edetä, tässä taidossa Micky oli yksi turnauksen parhaista.

Suomen 15-vuotiaiden poikien maajoukkue kävi Englannin Newcastlessa näyttämässä, että osataan täälläkin pelata 5 vs. 5 lippupalloa. Joukkue pelasi tasapäisesti Euroopan huippumaiden kanssa sijoittuen lopulta neljänneksi. 2004 Suomi oli kahdeksas, 2003 seitsemäs ja 2000 kuudes. 

 SUOMI-SAKSA 26-26 (19-19) 

 Pisteet: Joni Korpinen 6+6+1=13 

Jarkko Parikka 6 

Niko Lehtonen 6+1=7 

 Ottelu oli tasaväkinen alusta saakka, joukkueiden puolustukset onnistuivat hienosti. Suomen pelinrakentajina toimivat Jarkko Parikka Lahden Jetseistä ja Jukka Lautamatti Kouvola Indianseista. Suomen yksi avainpelaaja oli salamannopea Roostersin Joni Korpinen, joka ratkaisi henkilökohtaisella osaamisellaan ottamalla kaksi syötönkatkoa ja tekemällä kaksi maalia. Yksi ratkaiseva suoritus oli myös puolustuksessa osan aikaa pelanneen Jarkko Parikan syötönkatkosta tehty maali. Suomi pysäytti Saksan hyökkäysvuoron viimeisellä peliminuutilla. Viimeisiä kymmeniä sekunteja päävalmentaja Niclas Carpelan ei alkanut pelaamaan vaan opasti hyökkäysmiehistö kuluttamaan aikaa. Yksi turnauksen suurimmista yllätyksistä oli tapahtunut tasapelin myötä. Itävallan  valmentaja kehui Suomen joukkuetta parhaaksi 2000-luvun suomalaiseksi lippupallojoukkueeksi sarjassa. 

 

SUOMI-ISO-BRITANNIA 25-53 (19-25) 

 Pisteet: Joni Korpinen 6+6+6=18 

Niko Lehtonen 6 

Robert Karlsson 1 

 Iso-Britanniaa vastaan käydyssä ottelussa voittamisen paine kasvoi. Sitä lisäsi paikallinen kiihkeästi  kannustanut yleisö, joka oli aivan Suomen pelaaja-alueen vieressä ellei jopa sisällä.  Saarimaa pelasi vaikeasti puolustettavaa flag footballia, jossa pelit kestävät 5-6 sekuntia ennen kuin pallo heitetään. Useimmat joukkueiden pelaaminen nojasi jenkkifutiksen ajoituksiin ja perussääntöihin. Maaleja ensimmäisellä puoliskolla tehtiin tasatahtiin. Toisella 20 minuutin jaksolla palloja pudoteltiin, tehtiin vääriä aloituksia sekä syyllistyttiin lipunsuojauksiin. Iso-Britannia pelasi hurmiossa. Suomen joukkueen peliä häiritsi myös innokas Iso-Britannian joukkueenjohtaja, joka kesken pelin tarkastutti kolmelta suomalaispelaajalta tuomarien toimesta pelikengät. Keinonurmella ei beckham-tyyliset kiinteät nappulat olleet sallittuja ja niin suomalaisia kävi vaihtamassa kenkiä ja pelirytmi katosi osaksi. Espoo Devilsin Alexander Von Schantz antoi mukavasti painetta tukimiehen paikalta ajoittain. 

 SUOMI-ITÄVALTA 26-20 (13-6) 

Pisteet: Niko Lehtonen 6+6+1=13 

Miro Lopperi 6+1=7 

Joni Korpinen 6 

 Kolmas ottelu ensimmäisenä kisapäivänä ratkaisi pronssiotteluun menijän. Itävalta oli voittanut Englannin, mutta hävinnyt Saksalle. Lounastauko teki hyvää suomalaisille ja joukkue palasi takaisin omalle suoritustasolleen.
Aluepuolustaminen kehittyi turnauksen edetessä ja vuoden 2005 Euroopan mestarit eivät saaneet heittopelilleen tilaa. Ensimmäisellä jaksolla Suomi torjui Itävallan kaksi ensimmäistä hyökkäysvuoroa muutaman metrin päästä maalilinjasta ja tämä söi Alppimaan edustajien itseluottamusta. Puolustuksessa erinomaisesti onnistui Roostersin Miro Lopperi, joka otti kolme tuiki tärkeää säkkiä ottelussa.
Hyökkäyksen avainpelaajaksi nousi sentteri Niko Lehtonen kahdella maalillaan. Ottelun pelasi alusta loppuun hyvän vireen saanut 14-vuotias Jukka Lautamatti. Ottelun lopussa koettiin kuumia hetkiä. Butchersin laituri Robert Karlsson otti tärkeät ensimmäisiin yrityksiin johtaneen kiinnioton viimeisellä minuutilla. Suomi kulutti aikaa ja Itävalta katkoi sitä aikalisillä. Suomen kantti piti hyvin ja juoksupeleillä kulutettiin aikaa. Riemastuttava voitto saavutettiin. 

 EM-PRONSSIOTTELU SUOMI-ESPANJA 26-44 (19-18) 

 Pronssiottelu pelattiin sunnuntaina paikallisen amerikkalaisjalkapallojoukkueen Newcastle-Gateshead Gladiatorsin kotikentällä. Suomi aloitti hyvin ja liukas Joni Korpinen karkasi lyhyen koukkukuvion päätteeksi maaliin asti 6-0 tilanteeksi. Tämän jälkeen maat pallottelivat maaleja tasatahtiin. Suomalaisista seuraavaksi maalasi Miro Lopperi, joka pinkoi koko kentän verran reverse-pelillä. Espanja pelasi aina kahden pisteen lisäpisteyrityksiä onnistumatta niissä.  Niko Lehtonen viimeisteli ensimmäisen jakson viimeisen maalin Joni Korpisen onnistuessa lisäpistekiinniotossa. Suomi johti kutkuttavasti 19-18 puoliajalla. 

 Toinen jakso nostatti Suomi-uhon korkealle, kun ensimmäinen espanjalaisten hyökkäysvuoro pysäytettiin. Pahakurki seurasi sen verran sinivalkoista joukkuetta, että Espanjan tarkka puolustus onnistui syötönkatkossa ja teki siitä johtomaalin 19-24. Espanjan joukkue onnistui myös seuraavalla hyökkäysvuorollaan ja meni johtoon 19-30. Suomi teki kuitenkin Niko Lehtosen pohjustamalla pitkällä kiinniotolla hyvän kenttäaseman, josta Miro Lopperin viimeisteli maalin sekä Robert Karlssonin lisäpisteen. Huima takaa-ajo oli käynnissä tilanteessa 26-30. Espanjan hyökkäys pysäytettiin, kun 3 minuuttia oli jäljellä pelikellossa.  Pelinrakentaja Lautamatin hyvin heitetty pallo puoleen kenttään pompahti suomalaislaiturin käsistä hispaanolle, joka tekaisi toisen maalin palautuksella ja tilanteeksi 36-26. Suomen epäonneksi vielä kolmaskin syötönkatko tuli ottelun loppuun tyttöpelaajan toimesta. Tästä saadulla hyökkäysvuorolla Espanja kaunisteli numerot 44-26.
Ottelu oli tasainen, mutta hyvällä rutiinilla pelannut vastustaja oli parempi tiukoissa paikoissa. Kulmapuolustaja Ville-Valtteri Suojanen Turku Trojansista liputti varmasti alueellaan ja pelasi parhaan ottelunsa turnauksessa.
 

 Päävalmentaja Niclas Carpelan oli tyytyväinen joukkueen panokseen ja yhteishenkeen. Hieman harmitti, että EM-mitali oli niinkin lähellä. Ennen kaikkea vähäisellä yhteisharjoittelulla saatiin erinomainen tulos. Joukkue oli ainoa turnauksessa, jolla kaikki pelaajat olivat jenkkifutareita ja siihen nähden esimerkiksi liputtaminen sujui hyvin.  pelaajien tekniikat  ja nopeus olivat vertailukelpoisia muiden maiden kanssa. Myös valmennuksellisesti Suomi pystyi kehittämään peliään 5 vs. 5 muotoon sopivammaksi. Eittämättä Suomen kielellä tehty sivurajavalmennus oli yksi joukkueen eduista. 2007 Maailmanliitto IFAF järjestää syyskuussa Hollannissa lippupallon ensimmäiset MM-kisat, ikäryhmälle 15/16-vuotiaat.  

  1. Hollanti
  2. Saksa 
  3. Espanja 
  4. Suomi 
  5. Itävalta 
  6. Ranska 
  7. Iso-Britannia 
  8. Italia 

2004 EM-kisat Dusseldorf Saksa

Suomi osallistui 15-vuotiaiden lippupallon EM-turnaukseen Saksassa. Joukkueen valmentajina toimivat Rami Lilja ja Oskari Niemi.  Joukkue sijoittui kahdeksanneksi.

2003 Bologna

Suomi osallistui 15-vuotiaiden sarjaan EFAF:in järjestämiin lippupallon EM-kisoihin Bologna, Italiassa 4.-7.9.2003. SAJL järjesti avoimen karsintaleirin, jonka perusteella valittiin 8 pelaajaa. Osa ikäryhmästä oli kartoitettu koululippupallon SM-turnauksessa toukokuussa 2003. NFL:n lansee­raamilla 5 vs. 5 säännöillä pelatut kisat olivat järjestyksessään viidennet ja niihin osallistui 10 maata: Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Hollanti, Venäjä, Sveitsi ja hallitseva Euroopan Mestari Espanja. Mestareita olivat aiemmilta vuosilta 1999 Iso-Britannia, 2000 Ranska, 2001 Saksa, 2002 Espanja. 2003 voiton otti Iso-Britannia kukistamalla loppuottelussa Saksan 36-24. Suomi sijoittui seitsemänneksi voittamalla sijoitusottelussa isäntämaa Italian 31-13. 13-vuotiaiden sarjan voitti Saksa

Euroopan kentillä ei ole Suomesta nähty maajoukkuetta lippupallossa vuoden 1998 jälkeen. Samassa lajissa on kolmen vuoden ajan ollut Suomesta koulujoukkue edustamassa NFL:n Euroopan koululaisten mestaruuskisoissa olivat 2003 SM-kultajoukkue Kastellin koulu Oulusta ja 2004 Jyväskylän Viitaniemen koulu. Vanhoista EM-kisoista Suomi on useimmista napannut kultaa. Suomessa olikin 1990-luvun alkupuolella isohko lippupallo-boomi, josta useimmat huippupelaa­jamme Petrus Penkistä lähtien ovat lajiharrastuksensa aloittaneet. Lippupalloa pelattiin tuolloin 9 vs.9 säännöillä. Vuosina 1997-98 lippupallomaajoukkueessa pelasi myöhemmin Nebraskan yliopistoon tiensä selvittänyt Seppo Ewvaraye Vaasasta.

Suomalainen lippupallokolonna matkasi pitäen laskeutumistauon Amsterdamin kentällä, jossa valmentajat hioivat kuvioita. Turnauksen majapaikka Grand Hotel Bologna sijaitsi pienessä kaupungissa Piu de Centa. Joukkue. lähti ensitöikseen harjoittelemaan kilometrin päässä olevalle nurmikentälle sulassa sovussa paikallisen soccer -joukkueen kanssa. Harjoituskentällä ”rotta tai myyrä!” –huudot kuuluivat eläinten tunkeutuessa kutsumaailmaan entistä voimakkaammin. Valmentajat huutelivat toisilleen innoissaan: biisoni, biisoni! Puolustukseen ujutettiin laatikkoleikin avulla 2-syvä ja 3-syvä ajattelua. Sokeriksi kutsuttiin dive-reverse-heittopelisarjaa. Lisäksi nuorisopäällikön väsyneistä aivoista suomalaiskoodeiksi löytyi muutama lintu kuten; sotka, hanhi, kotka ja fogeli. Vispilä oli sitten kiertopeli. Tulevaan lippupallospektaakkeliin oltiin valmiita.

Suomen valmentajat toivat aamutoimiin mukaan mielikuvaharjoittelun. Greippimehua juomalla tulee nopeammaksi, kakkupala oli syötönkatko, sämpylä säkki, marmeladi sulava liputus ja nutella makea maali. Matkalla kisa-areenalle Bolognan Stadio Communaleen bussia vaihdettiin paikallistirehtöörien mukaan moneen kertaan ja tosissaan. Mutta mikään ei vaikuttanut häiritsevästi suomalaisten keskittymiseen.

Pitkällisten avausseremonioiden jälkeen Suomi People piti vielä puistotreenit, joissa keskityttiin ajoituksiin ja puolustamisen taitoihin. Espanja sai kokea ensimmäisessä ottelussa aimo annoksen yllätystä. Suomi nimittäin johti ottelua vielä puoliajalla 25-19. Lopussa rutiini ratkaisi ja Espanja voitti ottelun 25-39 toisen jakson jäädessä maalittomaksi Suomen osalta. Ton Meller painosti ahdistavilla blitzeillään hispaano-pelinrakentajaa. Janne Lehtinen puolestaan johti peliä kylmäverisesti. Aleksanteri ”Santtu” Ronkainen teki suomalaisten ensimmäisen maalin koukkukuvion päätteeksi käärmeiltyään irti espanjalaisvainoojistaan. Aleksi Seppänen viimeisteli pari maalia ja oli hankala pideltävä mies-miestä vastaan tilanteissa. Ottelun käännekohdassa Suomi johti peliä toisen jakson lopussa 25-19, mutta eräs neljännen yrityksen säkitys Espanjan pelinrakentajan suhteen jäi tekemättä. Ottelun lopussa myös harmittavasti syötönkatkoyritys pomppasi käsistä espanjalaisten käsiin, josta seurasi maali. Toivomuspalloja heitetään myös isommissa liigoissa ja niitä palautellaan syötönkatkojen muodossa. Erinomaisia osatekijöitä ottelussa olivat suomalaisten osalta olivat: ei vääriä aloituksia, ei yhtään rähmäystä eikä yhtään säkitystä.

Toisessa ottelussa Suomi kohtasi Saksan jolle hävittiin 45-20. Germaanijoukkue oli fyysisesti isompikokoinen ja nopeampi kuin Espanja ja se pelasi pääosin kontrolloitua aluepuolustusta. Ben väläytteli dive-peleillä nopeuttaan. Ottelun alku oli saksalaisjuhlaa, kun päätä pidemmät (kaikki yli 180 cm pitkiä) atleetit juoksivat jalkoja aluksi alta, mutta peli tasoittui ajan kanssa. Mikael Lauharanta tekivät maalin. Nopeuttaan väläytellyt Ben Weibl teki kaksi maalia pitkistä heitoista, Aleksi Seppänen teki kaksi maalia, mutta toinen niistä hylättiin spinnaus-säännön vuoksi. Nimittäin sääntökummajaisia suustaan päästellyt tuomari kielsi rollingin, jota suomalaiset eivät heti ymmärtäneet samaksi kuin spinning. Hän suositteli, että yli 2 metriä ennen vastustajaa saa itsekseen spinnata. Saksan tukeva ja viiksekäs päävalmentaja Herr Bubblemacher oli suomalaisjoukkueen mielestä lystikästä katseltavaa.

Välillä suomalaiset valmentajat intoutuivat parantamaan maailmaa. Filosofinen ajatus maailman parantamisesta liikahti valmentajien maailman parantamiseen suuntaan, sillä oli tehtävä coaches decision eli valmentajien tuiki tärkeä päätös:huudetaanko Suomi kolmannella vai neljännellä! Suomen joukkue oli onnistunut pelaajavärväyksessään hyvin, sillä joukkueessa pelasi kaksi jenkkiä. Kalifornian passeilla turnaukseen osallistuneet Janne Lehtinen ja Ben Weibl. Kaksoiskansalaisuus on hieno juttu.

Useat suomalaisista pojista rakastuivat matkalla – nimittäin Parman kinkkuun. Johon kyllä kyllästyttiin nopeasti, sillä jokainen ateria sisälsi einespakattua pastaa ja sämpylää. Tyypilliset bolognalaiset ruokapöydän antimet olivat tortellinit ragún kera ja mortadella. Samaa oli tarjottu aikuisten kisoissa 1990-luvun EM-kisamatkoilla Italiassa muisteli pelaajauraansa valmentaja Heikkinen.

Bolognan polttava aurinko toi epämiellyttävän yllätyksen. Koko turnauksen otteitaan parantanut Janne Lehtinen sairastui äkillisesti oksennustautiin. Aleksi Seppänen joutui yhtäkkisesti pelinrakentajan ruoriin ja kantoi vastuunsa kovassa paikassa miehekkäästi. Rutinoitunut ja varmaa peruspeliä pelannut Hollanti oli yksi turnauksen parhaista ”viiksekkäistä” joukkueista. Se haki pitkiä syöttöjä jatkuvasti onnistuen niissä hyvin lopputuloksen ollessa 64-6. Suomi hävisi reilusti, kun sen paras pistemies konvertoitiin heittäjäksi. Koko joukkue olikin hermostunut, koska hymypoika Lehtinen puuttui peliareenalta. Iloisia suorituksia matsissa olivat Tatu Pakaslahden säkitys ja Ton Mellerin kiinniotto hyökkäyksen puolella. Ainoan maalin Aleksi heitti Ben Weiblille.

Joukkueenjohtaja ja medical chief poppamies Halttunen käytti tarvittavan määrän joogaa ja amerikkalaisessa jalkapallossa harvemmin käytettyä vyöhyke­­terapiaa, lisättynä lyhyillä nokkaunilla. Ja näillä keinoin J. Lehtinen voimistui Tanska-otteluun. Sotkalla aloitettiin. Ja se ei tarkoittanut huonekaluja vaan sujahtavaa slant-kuvioyhdistelmää. Turnauksen vähimmäistavoite oli voittaa yksi ottelu. Ottelun alku olikin hyvin jännittynyt. Hollanti-ottelun paradoksaalinen pallontavoittelu vaikutti takaraivoissa. Kuuluisa jenkkifutisystävä Mr. Momentum tuli kuitenkin mukaan kupletin juoneen. Ottelu tasaantui uuden aseen –  aluepuolustamisen – myötä. Santtu Ronkainen veisteli ensimmäisen maalin. Puoliajalla Suomi oli maalin perässä juutteja numeroissa 20-12. Ottelua ollessa enää 3 sekuntia jäljellä Tanska johti 8:lla pisteellä, mutta se saatiin kavennettua 3 sekuntia peliaikaa ollessa jäljellä, kun coach Heikkinen piirsi kuvioita taululle ja pojat saivat valtavalla tahdolla tasoitettua ottelun 20-20 tilanteeseen. Välillä suoritukset menivät nairobilaisen suorituksen puolelle, mutta kun perusfilosofia coacheilla oli perusvarma:”have some more chicken, have some more pie”, niin Suomen peli kulki eteenpäin kuin ravintolavaunu. Aleksi Seppänen teki sekä maalin että 2:den pisteen lisäpisteyrityksen12-jaardin päästä riskipelillä. Pojat taistelivat jokaisesta pallosta lisäajalla. Suomi sai ensimmäisen hyökkäysvuoron ja Janne Lehtinen onnistui heittämään ensin Aleksille 6 pisteen arvoisella poikkikentän kuviolla Santtu Ronkaisen tehdessä lisäpisteen. Suomi voitti jännitysnäytelmän 27-26.Huh!

Italia-Suomi oli viimeisen kisapäivän aloitusottelu. Kotiyleisö huusi raivokkaasti – Forza Italia! – kannatushuutoja, mutta Finlandia pelasikin todella rennosti ja omien taitojensa mukaisesti. Suomen hyökkäys pelasi heittopelejä monipuolisesti kentän eri kerroksiin. Aleksi ja Ben romuttivat Italian heittohyökkäyksen kuudella maahanlyönnillä ja kahdella syötönkatkolla, joista seurasi myös maalit. Itseluottamustaso oli noussut selvästi ja pojat uskalsivat onnistua pelkäämättä epäonnistumista. Mikael Lauharannan maali toisen jakson lopussa oli päätösfanfaari hienosti järjestetylle turnaukselle. Lopputulos 31-13 oli mairitteleva. Jokainen osallistunut joukkue sai mitalin osallistumisesta loppugaalassa. Suomen sijoitus oli 7., joka oli paras uusista maista.

Suomen joukkueen yksilötaidot, nopeus ja lahjakkuus sekä loppua kohden yhteisharjoittelun määrä alkoi näkyä. Tulevaisuuden esityksiä voidaan huomattavasti kohentaa puolustuspelaamiseen keskittymisellä, johon kuitenkin suurin osa eri maista käytti vähän huomiota. Pelitavaltaan kaikki huippujoukkueet Hollanti, Saksa, Venäjä ja Englanti muistuttivat toisiaan. Samoja asioita periaatteessa kuin amerikkalaisessa jalkapallossa: 3-askeleen nopeaa heittopeliä, mies-puolustamisen rikkomiseen suunniteltuja heittopelejä ristikkäiskuvioilla, suunnan­vaihtopelejä sekä hämäyspelejä. Puolus­taminen oli pääosin miespuolustukseen perustuvaan, mutta myös 3- ja 2-syvä aluepuolustusmuodot olivat käytössä. Turnauksessa oli mukana tyttöpelaajia Ranskan ja Espanjan joukkueessa. Tytöt olivat todella hyviä, nopeita ja hyviä liputtamaan.

Lippupallotoiminta on tärkeä osa jefu-toimintaa tällä hetkellä Suomessa. Kaikki pelissä opittava auttaa amerikkalaisen jalkapallon ymmärtämistä. 5 vs. 5 versiossa ei opita vääriä tekniikoita vaan se avaa perusasioita: heittokuvioita, oikeaa tapaa liikkua, pelitilan käyttöä ja  pallon pelaamista. Sen toimivuuden yksi salaisuus on linjapelien puuttuminen, joka selkeyttää peliä huomattavasti.

Suomen joukkue 2003:
Ben Karjagin RB/DB Helsinki Roosters
Markus Peltomäki C/RB/LB Vaasa Vikings
Aleksi Seppänen QB/WR/DB Porvoo Butchers
Mikael Lauharanta C/LB Helsinki Roosters
Janne Lehtinen QB/DB Helsinki Roosters
Tatu Riihimäki C/ LB Helsinki Roosters
Ton Meller WR/DB Helsinki Roosters
Aleksanteri Ronkainen WR/RB/DB Helsinki Roosters

Valmennus: Tuomas Heikkinen Heikki Halttunen

Finland

Spain

25-39

 

Great Britain

Russia

29-18

 

Spain

3

Denmark

Spain

6-26

 

France

Great Britain

25-33

 

Netherlands

2

Germany

Finland

45-20

 

Switzerland

Russia

6-83

 

Finland

1

Finland

Netherlands

6-64

 

Russia

Italy

48-19

 

Denmark

0

Denmark

Germany

20-54

 

France

Switzerland

68-8

 

 

 

Finland

Denmark

27-26 (ot)

 

Russia

France

33-32

 

Group B Standings

Netherlands

Spain

20-25

 

Italy

Great Britain

6-40

 

Team

W

Germany

Spain

55-33

 

Switzerland

Great Britain

0-84

 

Great Britain

4

Netherlands

Denmark

64-0

 

Italy

France

12-40

 

Russia

3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

France

2

Denmark

Switzerland

54-0

Final 9-10

 

 

 

 

 

Italy

1

Finland

Italy

31-13

Final 7-8

 

 

 

 

 

Switzerland

0

Netherlands

France

33-31

Final 5-6

 

 

 

 

 

 

 

Spain

Russia

18-20

Final 3-4

 

 

 

 

 

 

 

Germany

Great Britain

24-32

FINAL 1-2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PASSING

 

#

Player

Team

Att

Comp

TDs

Int

Rating

 

7

LEHTINEN 10.

Finland

80

34

10

7

11

 

49

SEPPÄNEN

Finland

32

5

1

4

-23

 

Rating calculation: (Completed passes x 2) – Attempted passes + (TD passes x 3) – Interceptions

 
 
 

 

RECEIVING

#

Player

Team

No.

TDs

49

SEPPÄNEN 11.

Finland

12

5

51

WEIBL

Finland

11

4

30

RONKAINEN

Finland

9

2

20

LAUHARANTA

Finland

4

0

10

MELLER

Finland

2

0

63

RIIHIMÄKI

Finland

1

0

 

INTERCEPTIONS

#

Player

Team

No.

TDs

49

SEPPÄNEN

Finland

3

2

63

RIIHIMÄKI

Finland

1

0

51

WEIBL

Finland

1

0

 

#

SCORING

Player

TD Rush

TD Rec

TD Int

Xp1

Xp2

Tot Pts.

49

SEPPÄNEN 12.

1

5

2

0

1

50

51

WEIBL

0

4

0

1

0

25

30

RONKAINEN

0

2

0

0

1

14

20

LAUHARANTA

0

2

0

0

 

12

 

#

TACKLES

Player

No.

For Loss

Sacks

49

SEPPÄNEN 13.

14

0

0

40

PELTOMÄKI

9

1

0

51

WEIBL

6

1

0

30

RONKAINEN

4

0

0

63

RIIHIMÄKI

4

0

0

7

LEHTINEN

1

0

0

 

 

 

SCORING

#

Player

Team

TD Rush

TD Rec

TD Int

Xp1

Xp2

Tot Pts.

21

KUNSE

Netherlands

4

6

2

1

3

79

7

KNIPP

Germany

2

8

1

7

0

73

80

MARCHANDISE’

France

1

9

0

5

0

65

40

CHRISTAHL

Germany

0

7

0

9

0

51

19

AMBAUR

Germany

0

6

1

1

0

43

16

GILI

Spain

0

6

0

5

0

41

32

ALEBADE

Netherlands

1

4

1

0

2

40

84

GALKIN

Russia

0

6

0

3

0

39

25

MALLOCH

Great Britain

2

1

3

3

0

39

20

COHEN

France

1

5

0

3

0

39

54

MARTINES KHAUREGI

Russia

0

6

0

2

0

38

49

SEPPÄNEN

Finland

1

5

0

0

1

38

25

VERGER

Spain

0

6

0

1

0

37

80

IVANNIKOV

Russia

2

3

0

4

1

36

9

GIANNANDREA

Great Britain

2

2

1

6

0

36

83

YACHKOV

Russia

0

5

0

0

1

32

29

LANCIA

Italy

0

5

0

1

0

31

10

GILLESPIE

Great Britain

2

3

0

1

0

31

22

GALESLOOT

Netherlands

2

2

1

0

0

30

21

CALEY

Great Britain

1

3

0

2

2

30

51

WEIBL

Finland

0

4

0

1

0

25

24

PALTANI

Italy

2

1

1

0

0

24

84

SARRAI

France

0

3

1

0

0

24

33

FILIPPOV

Russia

0

3

0

2

0

20

25

VARENHORST

Netherlands

0

3

0

0

1

20

22

HAVAS

France

1

2

0

1

0

19

42

WINTER

Great Britain

0

3

0

0

0

18

1

STANGE

Germany

2

0

1

0

0

18

36

 

Switzerland

0

2

0

0

1

14

30

RONKAINEN

Finland

0

2

0

0

1

14

28

LILHAUG

Denmark

0

2

0

0

1

14

35

MILANI

Italy

0

1

1

1

0

13

22

HURTADO

Spain

1

1

0

0

0

12

52

PUNSOLA

Spain

0

2

0

0

0

12

5

BRUNSSEN

Germany

1

0

1

0

0

12

34

BOKADA

Denmark

0

2

0

0

0

12

91

EWING

Great Britain

1

0

0

3

1

11

10

FOFANA

France

0

1

0

3

0

9

20

LAAMRAONI

Netherlands

0

1

0

0

1

8

23

BURGESS

Great Britain

0

1

0

2

0

8

28

CORDOBA

Spain

0

1

0

1

0

7

30

GOMEZ

Spain

0

0

1

1

0

7

80

CORNEHL

Germany

0

1

0

1

0

7

3

JESPERSEN

Denmark

0

1

0

1

0

7

18

BRÄNNER DE KÖNING

Denmark

0

1

0

1

0

7

42

TVOROGOV

Russia

0

0

1

0

0

6

91

VAN DER MEULEN

Netherlands

1

0

0

0

0

6

1

KLIXBÜLL IVERSEN

Denmark

0

1

0

0

0

6

12

PETERSEN

Denmark

0

1

0

0

0

6

24

NAVAS

Spain

0

1

0

0

0

6

81

GREEN

Great Britain

0

1

0

0

0

6

24

KUZNETSOV

Russia

0

0

0

3

1

5

27

ERLICHMAN

Netherlands

0

0

0

0

1

2

88

FRÖSE

Germany

0

0

0

2

0

2

17

LAPIOS

France

0

0

0

2

0

2

19

BONNETEAU

France

0

0

0

0

1

2

86

MELIAN

Spain

0

0

0

1

0

1

11

SANTINI

Italy

0

0

0

1

0

1

26

ONEGLIA

France

0

0

0

1

0

1

 

FINLAND

7

Janne

LEHTINEN

10

Ton

MELLER

20

Mikael

LAUHARANTA

30

Aleksanteri

RONKAINEN

40

Markus

PELTOMÄKI

49

Aleksi

SEPPÄNEN

51

Ben

WEIBL

63

Tatu

RIINIMÄKI

 

EM-kisat 1998 Winterthur Sveitsi

 
Lippupallon maajoukkue 1998.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Euroflag IV järjestettiin Sveitsissä lokakuussa 1998. Suomen maajoukkueen päävalmentajana toimi Ville Korhonen. Suomi kukisti finaalissa Ison-Britannian 8-0.

Suomen neljäs Euroopan mestaruus tuli suvereenisti.  Viisi ottelua ja viisi voittoa 154-6 maalierolla ja neljäs peräkkäinen Euroopan mestaruus.

Pelaajat:

Juha Hakala
Toni Hentula
Jukka-Pekka Kettu
Antti Pietilä
Harri Sahlsten
Petteri Salovalta
Antti Klemola
Lauri Kostian
Rasmus Mannerström
Janne Tuominen
Henri Myöhänen
Tony Mäkinen
Lari Nieminen
Jan Degerman
Lauri Tilli

Päävalmentaja Ville Sivunen
Apuvalmentajat Henri Laine ja Arttu Koivisto
Joukkueenjohtaja Per-Olof Partanen
Huoltaja Tauno Tähtitanner (4 x EM-kultaa)

1997 EM-kisat Wageningen Hollanti

Euroflag III järjestettiin Wageningenissa, Hollannissa lokakuussa 1997. Suomen maajoukkueen päävalmentajana toimi Ville Korhonen. Joukkueen runko oli sama kuin edellisenä vuonna. Joukkue koostui Roostersin, TAFT:in, Vikingsin, East City Giantsin sekä Eaglesin pelaajista.

Suomi kukisti finaalissa Iso-Britannian 8-0 kovalla puolustuspelillä. Henri Kinnunen teki 7 pistettä ja Juho Putkonen 1.

Päävalmentaja Ville Korhonen
Apuvalmentajat Tuomas Summanen ja Marko Timonen
Joukkueenjohtaja Nina Lehtovirta
Huoltaja Tauno Tähtitanner

1996 EM-kisat Bolzano Italia

EuroFlag II -turnaukseen osallistui kuusi maata.  Lippupallon EM-kisoissa Suomi voitti hyökkäyskilpailun päätteeksi mestaruuden. Finaaliottelun varsinainen peliaika päättyi 13-13, mutta  Suomi voitti Ison-Britannian jatkoajalla 19-13. EM-pronssia turnauksessa sai Italia. 

Alkulohkon ottelut:
Suomi-Italia 32-6
Suomi-Hollanti 21-0

EM 4. Sveitsi. 5. Hollanti ja 6. Saksa.

Joukkuetta valmensi Ville Korhonen ja Tuomas Summanen. Maajoukkueessa pelasivat ainakin Henri Myöhänen, Seppo Evwaraye, Juho Putkonen, Thomas Casey, Jennifer Paatelainen, Joonas Seppelin, 

Lippupallon EM-kultajoukkue Bolzano 1996.

1995 EM-kisat Helsinki Suomi

Poikien maajoukkueen pelaajat vas. ylärivi Horacio Martinez, Jukka-Pekka Pitkänen, Tuomas Kivisaari, Jari Kilpeläinen, vas. alarivi. Timo Lökfors, Kimmo Toivonen ja Heikki Kaira

Lippupallon ensimmäiset EM-kisat pidettiin syyskuussa
Helsingissä. Alle 15-vuotiaiden kisoissa Suomi voitti Euro Flag I -turnauksen kukistamalla lauantain karsintaottelussa Ruotsin 54-12. Finaalissa vastaan tuli Englanti, joka kukistui selvästi 51-18. Ottelut pelattiin 9 vs. 9 systeemillä.

Turnauksen tehohyökkääjä oli Jussi Lehto 93:lla pisteellä.

 
D-juniori eli U13 maajoukkue valmiina otteluun Ruotsia vastaan Olympiastadionilla. Ruotsalaiset jättivät kuitenkin tulematta paikalle ja näin muistoksi jäi ryhmäkuva historiallisella paikalla.

Italian Magentassa 4.-13. kesäkuuta 1993 pelattiin kansainvälinen lippupalloturnaus.  Mukana oli pääkaupunki­seudun C-juniori-ikäisistä U15 ikäisistä koottu joukkue, joka voitti turnauksen.

 Alkusarjassa Suomen joukkue voitti kaikki neljä ottelua. Ensimmäinen ottelu päättyi yllättävästi 0-0 Milano Pythonsissa. Toisessa ottelussa Magenta Bull hävisi säännöt sisäistäneelle Suomelle 16-12-Kolmannessa ottelussa Suomi tyylitteli Bergamo Lionsin kumoon 18-0. 

Olli Tiainen loikkaa liputusharjoituksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Finaalissa Suomi kohtasi uudelleen Milanon Pythons eli Pyytonit.  Voitto tuli 26-6. Espoo Coltsin  keskus­hyökkääjä pikajuoksijana tunnettu Olli Tiainen pyyhälsi läpijuoksulla läpi kentän heti ottelun alkajaisiksi. Loppuottelu alkoi muistuttamaan itse lippupalloa minuutti minuutilta. Finaalin MVP hyökkkäyksessä oli Aleksi Ailasmaa ja puolustuksessa tukimies Marko Timonen.

Suomen valmennuksesta vastasi Matti Sorsa, Tatu Ferchen, Tuomas Summanen ja Ville Korhonen. Joukkueen johdosta huolehtivat Reijo Ailasmaa ja Pauli Anttila.